Emotional and behavioral problems of adolescents born preterm
Toivonen, Milla (2021-04-15)
Emotional and behavioral problems of adolescents born preterm
Toivonen, Milla
(15.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927858
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042927858
Tiivistelmä
Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee keskoseksi vastasyntyneet, jotka ovat syntyneet ennen raskausviikkoa 37. Nuorilla, jotka ovat syntyneet keskosena, on kirjallisuuden mukaan enemmän tunne-elämän ongelmia ja käytösoireita kuin täysiaikaisena syntyneillä. Tämän opinnäytetyön kirjallisuuskatsaus käsittelee nuoruusiän tyypillisimpiä mielenterveyden häiriöitä keskosilla ja verrokeilla.
Opinnäytetyön tutkimusosuudessa on tutkittu suomalaisten keskosena syntyneiden nuorten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia 17 vuoden iässä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin. Opinnäytetyön aineisto on kerätty osana PIPARI (Pienipainoiset Riskilapset) -tutkimusta, joka on Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistetty pitkäaikaisseurantatutkimus. Tutkimuksessa on seurattu kuuden vuoden aikana syntyneitä keskosia heidän syntymästään lähtien nyt jo täysi-ikäisyyden kynnykselle. Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu kahden ensimmäisen vuosikohortin itse raportoimia käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia.
Tutkittavat täyttivät CBCL (Child Behaviour Checklist) -itsearviointilomakkeet, joissa on tunne-elämään, käyttäytymiseen ja sosiaalisiin vaikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Oirekokonaisuuksia ovat ahdistuneisuus/masentuneisuus, vetäytyneisyys/masentuneisuus, somaattinen oireilu, sosiaaliset vaikeudet, ajattelun vaikeudet, tarkkaavuuden ongelmat, sääntöjä rikkova käyttäytyminen ja aggressiivinen käyttäytyminen. Opinnäytetyössä vertailtiin keskosena ja täysiaikaisena syntyneiden nuorten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia CBCL-YSR -lomakkeiden avulla. Vertailu tehtiin myös tyttöjen ja poikien välillä.
Keskosena syntyneet nuoret raportoivat verrokkeja vähemmän eksternalisoivia eli ulospäin suuntautuvia oireita. Suurempi osa keskosena syntyneistä nuorista ylitti kliinisen rajan internalisoiville eli sisäänpäin suuntautuville oireille verrattuna verrokkeihin. Sosiaalinen kompetenssi oli verrokeilla parempi kuin keskosilla. Tutkimuksen tulokset olivat osittain samansuuntaisia aiempien kansainvälisten keskostutkimusten kanssa. Otoskoko työssä oli pieni, joten lisätutkimusta aiheesta tarvitaan.
Opinnäytetyön tutkimusosuudessa on tutkittu suomalaisten keskosena syntyneiden nuorten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia 17 vuoden iässä verrattuna täysiaikaisena syntyneisiin. Opinnäytetyön aineisto on kerätty osana PIPARI (Pienipainoiset Riskilapset) -tutkimusta, joka on Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistetty pitkäaikaisseurantatutkimus. Tutkimuksessa on seurattu kuuden vuoden aikana syntyneitä keskosia heidän syntymästään lähtien nyt jo täysi-ikäisyyden kynnykselle. Tässä opinnäytetyössä on tarkasteltu kahden ensimmäisen vuosikohortin itse raportoimia käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia.
Tutkittavat täyttivät CBCL (Child Behaviour Checklist) -itsearviointilomakkeet, joissa on tunne-elämään, käyttäytymiseen ja sosiaalisiin vaikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Oirekokonaisuuksia ovat ahdistuneisuus/masentuneisuus, vetäytyneisyys/masentuneisuus, somaattinen oireilu, sosiaaliset vaikeudet, ajattelun vaikeudet, tarkkaavuuden ongelmat, sääntöjä rikkova käyttäytyminen ja aggressiivinen käyttäytyminen. Opinnäytetyössä vertailtiin keskosena ja täysiaikaisena syntyneiden nuorten käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia CBCL-YSR -lomakkeiden avulla. Vertailu tehtiin myös tyttöjen ja poikien välillä.
Keskosena syntyneet nuoret raportoivat verrokkeja vähemmän eksternalisoivia eli ulospäin suuntautuvia oireita. Suurempi osa keskosena syntyneistä nuorista ylitti kliinisen rajan internalisoiville eli sisäänpäin suuntautuville oireille verrattuna verrokkeihin. Sosiaalinen kompetenssi oli verrokeilla parempi kuin keskosilla. Tutkimuksen tulokset olivat osittain samansuuntaisia aiempien kansainvälisten keskostutkimusten kanssa. Otoskoko työssä oli pieni, joten lisätutkimusta aiheesta tarvitaan.