Tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Internetissä tehtyjä kunnianloukkauksia koskevissa riita-asioissa
Riihimäki, Maria (2021-04-27)
Tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Internetissä tehtyjä kunnianloukkauksia koskevissa riita-asioissa
(27.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050428701
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050428701
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta Internetissä tehtyjä kunnianloukkauksia koskevissa riita-asioissa. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, miten Bryssel I -asetuksen 7(2) artiklan mukaan määritetään, minkä EU:n jäsenvaltion tuomioistuimilla on kansainvälinen toimivalta tutkia Internetissä tehtyä kunnianloukkausta koskeva riita-asia. Toiseksi tutkielmassa pyritään havainnollistamaan, miten tämän toimivallan määrittämistä koskeva oikeustila on EUT:n oikeuskäytännön myötä kehittynyt. Kolmanneksi tutkielmassa selvitetään, mitä ongelmia kyseisen toimivallan määrittämiseen toimivaltasääntöjen ennustettavuuden kannalta liittyy.
Tutkielman tutkimusmetodi on lainopillinen. Tutkielman tarkoituksena on siten tulkita ja systematisoida tutkielmassa esitettyjä oikeuslähteitä. Lähdeaineistona tutkielmassa käytetään kotimaisia ja ulkomaisia virallislähteitä ja oikeuskirjallisuutta. Koska tutkielman tutkimuskysymykset rakentuvat olennaisesti EUT:n oikeuskäytännön ympärille, muodostavat EUT:n tuomiot ja julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset tutkielman lähdeaineistosta merkittävän osan. Tutkielman aiheen taustoituksessa on hyödynnetty erityisesti kotimaista ja EIT:n oikeuskäytäntöä.
Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että kansainvälinen toimivalta Internetissä tehtyjä kunnianloukkauksia koskevissa riita-asioissa määritetään pitkälti EUT:n merkityksellisessä oikeuskäytännössään kehittämien tulkintojen perusteella. Oikeuskäytännössä on vahvistettu kolme keskenään vaihtoehtoista toimivaltaperustetta, joiden nojalla toimivalta voidaan määrittää: loukkaavien tietojen levittäjän sijoittautumispaikka, henkilön intressien keskus ja mosaiikkiteoria. Käytännössä toimivallan määrittäminen on monivaiheinen prosessi, johon vaikuttavat erityisesti kannetyyppi ja kunnianloukkausasian kantajan tekemät valinnat.
Ennustettavuuden kannalta keskeisinä ongelmina tutkielmassa tunnistetaan mosaiikkiteoriasta johtuva oikeuspaikkojen monilukuisuus ja henkilön intressien keskuksen määritelmän avoimuus. Johtopäätösten lopussa esitetään suositus siitä, miten EUT:n tulisi kehittää toimivallan määrittämistä koskevia sääntöjä, jotta toimivallan määrittäminen Internetissä tehtyjä kunnianloukkauksia koskevissa riita-asioissa olisi jatkossa kantajalle ja vastaajalle ennustettavampaa.
Tutkielman tutkimusmetodi on lainopillinen. Tutkielman tarkoituksena on siten tulkita ja systematisoida tutkielmassa esitettyjä oikeuslähteitä. Lähdeaineistona tutkielmassa käytetään kotimaisia ja ulkomaisia virallislähteitä ja oikeuskirjallisuutta. Koska tutkielman tutkimuskysymykset rakentuvat olennaisesti EUT:n oikeuskäytännön ympärille, muodostavat EUT:n tuomiot ja julkisasiamiehen ratkaisuehdotukset tutkielman lähdeaineistosta merkittävän osan. Tutkielman aiheen taustoituksessa on hyödynnetty erityisesti kotimaista ja EIT:n oikeuskäytäntöä.
Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että kansainvälinen toimivalta Internetissä tehtyjä kunnianloukkauksia koskevissa riita-asioissa määritetään pitkälti EUT:n merkityksellisessä oikeuskäytännössään kehittämien tulkintojen perusteella. Oikeuskäytännössä on vahvistettu kolme keskenään vaihtoehtoista toimivaltaperustetta, joiden nojalla toimivalta voidaan määrittää: loukkaavien tietojen levittäjän sijoittautumispaikka, henkilön intressien keskus ja mosaiikkiteoria. Käytännössä toimivallan määrittäminen on monivaiheinen prosessi, johon vaikuttavat erityisesti kannetyyppi ja kunnianloukkausasian kantajan tekemät valinnat.
Ennustettavuuden kannalta keskeisinä ongelmina tutkielmassa tunnistetaan mosaiikkiteoriasta johtuva oikeuspaikkojen monilukuisuus ja henkilön intressien keskuksen määritelmän avoimuus. Johtopäätösten lopussa esitetään suositus siitä, miten EUT:n tulisi kehittää toimivallan määrittämistä koskevia sääntöjä, jotta toimivallan määrittäminen Internetissä tehtyjä kunnianloukkauksia koskevissa riita-asioissa olisi jatkossa kantajalle ja vastaajalle ennustettavampaa.