Tilintarkastusyhteisön kokoluokan vaikutus tilinpäätösraportoinnin laatuun suomalaisissa suuryrityksissä : Big Four- versus ei-Big Four -tilintarkastusyhteisöt
Hietaranta, Juhani (2021-04-22)
Tilintarkastusyhteisön kokoluokan vaikutus tilinpäätösraportoinnin laatuun suomalaisissa suuryrityksissä : Big Four- versus ei-Big Four -tilintarkastusyhteisöt
Hietaranta, Juhani
(22.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050428833
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050428833
Tiivistelmä
Suurin osa suomalaisista suuryrityksistä valitsee tilintarkastajakseen Big Four -ryhmään kuuluvan tilintarkastusyhteisön. Oletuksena voidaan siis pitää, että suuryritykset hyötyvät Big Four -tilintarkastusyhteisön valinnasta. Olennaiseksi hyödyksi voidaan katsoa tilinpäätösraportoinnin laadukkuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, tuottavatko Big Four -tilintarkastusyhteisöjen suomalaiset suuryritysasiakkaat laadukkaampaa tilinpäätösinformaatiota kuin ei-Big Four -tilintarkastusyhteisöjen asiakkaat.
Tilinpäätösinformaation laatua arvioidaan tässä tutkimuksessa tuloksenohjauksen kautta, jonka mittarina toimivat harkinnanvaraiset erät. Tutkimusaineistona toimivat suomalaiset suuryritykset. Tutkimuskysymykseen pyritään saamaan vastaus kvantitatiivisin menetelmin estimoimalla ensin tutkimusaineiston yritysten harkinnanvaraiset erät. Tämän jälkeen eroa harkinnanvaraisten erien esiintyvyydessä eri tilintarkastajaluokkien välillä testataan sekä keskiarvotestein että regressioanalyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että harkinnanvaraisten erien esiintyvyyden ja tilintarkastajaluokan välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Sen sijaan kokonaisjaksotusten ja yrityskoon osalta havaittiin yhteys harkinnanvaraisten erien määrään. Lisäksi yrityksen velkaisuuden havaittiin jossain määrin liittyvän harkinnanvaraisten erien itseisarvon suuruuteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suuryritysten taipumus valita Big Four -ryhmään kuuluva tilintarkastusyhteisö tilintarkastajakseen perustuu muihin syihin kuin valinnasta seuraavaan korkeampaan tilinpäätösraportoinnin laatuun. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi kansainvälisyys, suuremmat resurssit ja mainehyöty. Tutkimuksen tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, sillä harkinnanvaraisten erien estimointiin käytettävään malliin liittyy tiettyjä epätarkkuuksia. Myös tutkimusaineiston pienuus vähentää regressioanalyysin tarkkuutta verrattuna tilanteeseen, jossa tutkimusaineiston osalta olisi mahdollisuus suurempaan havaintomäärään.
Tilinpäätösinformaation laatua arvioidaan tässä tutkimuksessa tuloksenohjauksen kautta, jonka mittarina toimivat harkinnanvaraiset erät. Tutkimusaineistona toimivat suomalaiset suuryritykset. Tutkimuskysymykseen pyritään saamaan vastaus kvantitatiivisin menetelmin estimoimalla ensin tutkimusaineiston yritysten harkinnanvaraiset erät. Tämän jälkeen eroa harkinnanvaraisten erien esiintyvyydessä eri tilintarkastajaluokkien välillä testataan sekä keskiarvotestein että regressioanalyysillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että harkinnanvaraisten erien esiintyvyyden ja tilintarkastajaluokan välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Sen sijaan kokonaisjaksotusten ja yrityskoon osalta havaittiin yhteys harkinnanvaraisten erien määrään. Lisäksi yrityksen velkaisuuden havaittiin jossain määrin liittyvän harkinnanvaraisten erien itseisarvon suuruuteen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suuryritysten taipumus valita Big Four -ryhmään kuuluva tilintarkastusyhteisö tilintarkastajakseen perustuu muihin syihin kuin valinnasta seuraavaan korkeampaan tilinpäätösraportoinnin laatuun. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi kansainvälisyys, suuremmat resurssit ja mainehyöty. Tutkimuksen tuloksiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, sillä harkinnanvaraisten erien estimointiin käytettävään malliin liittyy tiettyjä epätarkkuuksia. Myös tutkimusaineiston pienuus vähentää regressioanalyysin tarkkuutta verrattuna tilanteeseen, jossa tutkimusaineiston osalta olisi mahdollisuus suurempaan havaintomäärään.