Tilintarkastajan tehtävät ja rooli toiminnan jatkuvuuden arviossa
Hietala, Jenny (2021-04-20)
Tilintarkastajan tehtävät ja rooli toiminnan jatkuvuuden arviossa
Hietala, Jenny
(20.04.2021)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050528916
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050528916
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan tilintarkastajien tehtäviä ja roolia toiminnan jatkuvuuden arvios-sa. Taustana on agenttiteoria, joka on tilintarkastuksen keskeinen teoria. Siinä päämiehenä toimii osakkeenomistaja ja agenttina yhtiön johtajat. Päämies ostaa palvelun tilintarkastajalta varmentuakseen yhtiön operatiivisen johdon toimista osakkeenomistajien eduksi. Tilintarkas-tuksen kannalta yritysjohdon olennaisin tehtävä on corporate governanceen perustuen yhtiön toiminnan jatkuvuuden arvion määrittäminen. Toiminnan jatkuvuuden arviossa analysoidaan yhtiön liiketoiminnan mahdollisuuksia jatkua seuraavan 12 kuukauden ajan. Johdon tekemäl-le toiminnan jatkuvuuden määritelmälle sekä tilintarkastajan suorittamalle toiminnan jatku-vuuden arviolle ei ole olemassa yhtä ja selkeää tapaa, mikä tekee jatkuvuuden määritelmästä varsin subjektiivisen arvion.
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarjolla useita ratkaisuja siihen, miten toiminnan jatku-vuutta tulisi määritellä. Arvioon tilintarkastajan näkökulmasta voidaan käyttää tilinpäätösma-teriaalia, erilaisia ennusteita ja laskelmia sekä mahdollisesti tunnuslukuja tai muita mate-maattisia mallinuksia. Keskeisessä osassa on myös yhtiön johdon kanssa käydyt keskustelut.
Tilintarkastajan roolilla on vaikutusta arvion tekemiseen ja siihen, mitä tapoja he hyö-dyntävät analysoidessaan toiminnan jatkuvuutta. Riippumattomuus ja ammatillinen skepti-syys ovat olennaisia tekijöitä tilintarkastajan roolissa. Tieteellinen tutkimus on ristiriidassa keskenään etenkin tilintarkastajan roolin tai tilintarkastusyhteisön vaikutuksista toiminnan jatkuvuuden arvioon ja tilintarkastuksen laatuun. Tätä ristiriitaa tarkastellaan työssä tehdyn laadullisen tutkimuksen avulla, jossa empiirinen aineisto kerättiin tilintarkastajien teema-haastattelujen avulla.
Tutkielman haastattelujen tuloksena esitetään useita erilaisia menetelmiä arvioida toi-minnan jatkuvuutta. Pääsääntöisesti arvio muodostetaan tuloslaskelmasta ja taseesta hyödyn-täen myös kassavirtalaskelmia. Toinen merkittävä tiedonlähde on yhtiön johdon kanssa käy-tävät keskustelut. Merkittävä ero tieteellisen tutkimuksen ja tutkielman empiiristen haastatte-lujen välillä oli mittareiden ja tunnuslukujen käytössä. Haastateltavat eivät käyttäneet lasku-tapoja määritellessään toiminnan jatkuvuutta, vaikka tieteellinen tutkimus on näitä tapoja esitellyt jo 1970-luvulta lähtien. Tilintarkastajat eivät olleet kertomansa mukaan riippuvaisia asiakkaasta, vaan tuloksien mukaan tilintarkastajat säilyttävät ammatillisen skeptisyytensä.
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarjolla useita ratkaisuja siihen, miten toiminnan jatku-vuutta tulisi määritellä. Arvioon tilintarkastajan näkökulmasta voidaan käyttää tilinpäätösma-teriaalia, erilaisia ennusteita ja laskelmia sekä mahdollisesti tunnuslukuja tai muita mate-maattisia mallinuksia. Keskeisessä osassa on myös yhtiön johdon kanssa käydyt keskustelut.
Tilintarkastajan roolilla on vaikutusta arvion tekemiseen ja siihen, mitä tapoja he hyö-dyntävät analysoidessaan toiminnan jatkuvuutta. Riippumattomuus ja ammatillinen skepti-syys ovat olennaisia tekijöitä tilintarkastajan roolissa. Tieteellinen tutkimus on ristiriidassa keskenään etenkin tilintarkastajan roolin tai tilintarkastusyhteisön vaikutuksista toiminnan jatkuvuuden arvioon ja tilintarkastuksen laatuun. Tätä ristiriitaa tarkastellaan työssä tehdyn laadullisen tutkimuksen avulla, jossa empiirinen aineisto kerättiin tilintarkastajien teema-haastattelujen avulla.
Tutkielman haastattelujen tuloksena esitetään useita erilaisia menetelmiä arvioida toi-minnan jatkuvuutta. Pääsääntöisesti arvio muodostetaan tuloslaskelmasta ja taseesta hyödyn-täen myös kassavirtalaskelmia. Toinen merkittävä tiedonlähde on yhtiön johdon kanssa käy-tävät keskustelut. Merkittävä ero tieteellisen tutkimuksen ja tutkielman empiiristen haastatte-lujen välillä oli mittareiden ja tunnuslukujen käytössä. Haastateltavat eivät käyttäneet lasku-tapoja määritellessään toiminnan jatkuvuutta, vaikka tieteellinen tutkimus on näitä tapoja esitellyt jo 1970-luvulta lähtien. Tilintarkastajat eivät olleet kertomansa mukaan riippuvaisia asiakkaasta, vaan tuloksien mukaan tilintarkastajat säilyttävät ammatillisen skeptisyytensä.