INTERNATIONAL BLOCKCHAIN REGULATION: REGULATION BY CODE – OUTLAWS OR NEW CONCEPTIONS OF LAW?

Abstract

Blockchain technology and globalization have challenged the dynamics of governments as regulators, the sovereignty of nation states, and understanding of jurisdiction. The role of private transnational actors has increased in the globalized world, and they have the power to influence human behavior and cause effects similar to positive law. The separate nature of cyberspace has generated jurisdictional discussions of cyberspace and whether cyberspace should form its own legal system with separate laws applicable. Technological change is rapid, and the development of international regulation has been lagging behind. Another regulatory challenge with blockchain technology is that it is based on network communication and has developed communities of private actors participating in the network. The need for international regulatory harmonization is recognized while it must be considered if traditional governance models are even optimal for blockchain technology.

This research analyzes jurisdictional premises and the limitations that blockchain technology that is occurring in cyberspace has posed to traditional jurisdictional concepts. The central part of the jurisdictional discussions is the concept of cyberspace jurisdiction and the frameworks of Lex Informatica, Lex Cryptographia, and Code is Law. After jurisdictional analysis, the current state of international blockchain regulation is analyzed with a new framework developed for blockchain technology and an existing one in order to resolve if current regulation could be adopted to blockchain technology. The research has a de lege ferenda approach with regulatory governance, and the regulatory governance solutions for blockchain technology will be analyzed.

The theoretical background of the research is critical technological determinism, and the key references are articles from legal journals and the principles of public international law. The summarized findings of this research are that the jurisdictional framework features technological determinism, and the possibilities of existing tools of international law to solve jurisdictional issues are overlooked. However, the role of transnational private actors is relevant for the development of blockchain regulation, and traditional government-oriented governance methods may not be optimal solutions for blockchain technology.

Lohkoketjuteknologia ja globalisaatio ovat haastaneet hallitusten asemaa sääntelyviranomaisina, valtioiden suvereniteettia ja ymmärrystä lainkäyttövallasta. Yksityisten monikansallisten toimijoiden asema on kasvanut globaalissa maailmassa, ja heillä on kyky vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen luoden positiivisen oikeuden kaltaisia vaikutuksia. Kyberavaruuden erillisyys on saanut aikaan kyberavaruuden lainkäyttövaltaan liittyviä keskusteluja sekä sen, kuuluisiko kyberavaruuden muodostaa oma oikeusjärjestelmänsä, johon pätee erilliset sovellettavat lait. Teknologian muutos on nopeaa, ja kansainvälisen lainsäädännön kehitys on laahannut perässä. Lisäksi lohkoketjuteknologiaan liittyvä lainsäädännöllinen haaste on se, että lohkoketju perustuu tietoverkon kommunikaatioon ja se on perustanut yksityisiä yhteisöjä teknologian ympärille. Tarve kansainvälisen sääntelyn harmonisoinnille on tunnistettu, mutta samaan aikaan on harkittava soveltuvatko perinteiset hallintomallit optimaalisimmalla tavalla lohkoketjuteknologialle.

Tämä tutkimus analysoi lainkäyttövallan perusteita ja niitä rajoitteita, joita kyberavaruudessa toimiva lohkoketjuteknologia on aiheuttanut perinteisille lainkäyttövallan käsitteille. Keskeinen osa lainkäyttövallan analyysia on kyberavaruuden lainkäyttövallan käsite ja Lex Informatica, Lex Cryptographia ja Code is Law -viitekehykset. Lainkäyttövallan analyysin jälkeen lohkoketjuteknologian kansainvälisen sääntelyn tila analysoidaan uuden lohkoketjuteknologialle luodun viitekehyksen sekä olemassa olevan viitekehyksen avulla, jonka avulla selvitetään, voidaanko nykyistä lainsäädäntöä hyödyntää lohkoketjuteknologialle. Tällä tutkimuksella on de lege ferenda -lähestyminen lainsäädännön hallintotapaan, ja hallintotaparatkaisut lohkoketjuteknologialle ovat osa analyysia.

Tutkimuksen teoreettinen tausta on kriittinen teknologinen determinismi. Keskeiset lähteet ovat oikeustieteellisissä lehdissä julkaistut artikkelit sekä kansainvälisen oikeuden periaatteet. Tiivistetysti tutkimuksen loppupäätelminä voidaan todeta, että lainkäyttövallan viitekehykset ilmentävät teknologista determinismiä ja voimassa olevan kansainvälisen oikeuden mahdollisuudet ratkaista lainkäyttövaltaan liittyviä ongelmia on sivuutettu. Kuitenkin on syytä huomioida, että monikansallisten yksityisten tahojen rooli on merkityksellinen kehitettäessä lohkoketjusääntelyä ja perinteiset hallituskeskittyneet hallintomallit eivät välttämättä ole kaikista optimaalisimpia ratkaisuja lohkoketjuteknologialle.