Lisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen 11C-metioniinipositroniemissiotomografia-magneettitutkimuksella (MET-PET-MRI)
Mäkitalo, Santeri (2021-05-05)
Lisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen 11C-metioniinipositroniemissiotomografia-magneettitutkimuksella (MET-PET-MRI)
(05.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051129644
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051129644
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on lisäkilpirauhasadenoomien paikantaminen PET-MRI:lla käyttäen merkkiaineena 11C-leimattua metioniinia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää PET-magneettikuvauksen herkkyyttä ja tarkkuutta lisäkilpirauhasadenoomien paikantamisessa primaarista hyperparatyreoosia sairastavilla potilailla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, voidaanko magneettikuvantamisella parantaa sekä ensivaiheen, että uusiutuneen PHPT:n kuvantamisdiagnostiikkaa ja tarkemman adenooman paikallistamisen avulla parantaa kirurgisen hoidon lopputulosta.
Tutkimukseen osallistui 100 PHPT-potilasta, jotka olivat kuvattu 11C-MET-PET-MRI:lla, minkä jälkeen potilaat leikattiin. Leikkauslöydöstä verrattiin PET-MRI:n löydökseen. Osa potilaista oli myös kuvattu kaksoisisotooppikuvantamisella ennen PET-MRI:a ja myös sen löydöstä verrattiin PET-MRI:n löydökseen.
Potilailta tilastoitiin laboratoriokokeita (mm. Ca-ion, PTH, Krea) primaarin hyperparatyreoosin diagnosointihetkellä, ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Näiden avulla selvitettiin PHPT:n vaikeusastetta, sekä leikkauksen vastetta. Kaikki potilaat kuvattiin 11C-MET-PET-MRI:lla ja radiologin lausunnon perusteella löydökset jaettiin positiivisiin, epäselviin ja negatiivisiin. Myös leesion sijainti tilastoitiin. Kuvantamisen jälkeen potilaat leikattiin ja verrattiin, vastasiko PET-MRI:n löydös todellista leikkauslöydöstä. Tulokset jaettiin aidosti positiivisiin, aidosti negatiivisiin, vääriin positiivisiin ja vääriin negatiivisiin.
Tutkimuksen tuloksien perusteella 11C-MET-PET-MRI on herkkyydeltään ja tarkkuudeltaan hyvä kuvantamismenetelmä lisäkilpirauhasadenoomien paikantamisessa. 67,6 %:lla potilaista pystyttiin paikantamaan leesio PET-MRI:lla. Tämän vuoksi leikkaus oli mahdollista suorittaa mini-invasiivisesti ja päästiin parempiin leikkaustuloksiin. Kuitenkin myös negatiivisia löydöksiä todettiin paljon (26,5 %), joten jatkossakin on tärkeää käyttää hyväksi erilaisia kuvantamismenetelmiä. Tulosten perusteella PET-MRI on toisen asteen kuvantamismenetelmänä erittäin hyvä, varsinkin jos ensilinjan kaksoisisotooppikuvantaminen jää negatiiviseksi. Tutkimuksemme osallistuneista potilaista 22:llä kaksoisisotooppikuvantaminen jäi negatiiviseksi, mutta PET-MRI osoitti leesion.
Tutkimukseen osallistui 100 PHPT-potilasta, jotka olivat kuvattu 11C-MET-PET-MRI:lla, minkä jälkeen potilaat leikattiin. Leikkauslöydöstä verrattiin PET-MRI:n löydökseen. Osa potilaista oli myös kuvattu kaksoisisotooppikuvantamisella ennen PET-MRI:a ja myös sen löydöstä verrattiin PET-MRI:n löydökseen.
Potilailta tilastoitiin laboratoriokokeita (mm. Ca-ion, PTH, Krea) primaarin hyperparatyreoosin diagnosointihetkellä, ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Näiden avulla selvitettiin PHPT:n vaikeusastetta, sekä leikkauksen vastetta. Kaikki potilaat kuvattiin 11C-MET-PET-MRI:lla ja radiologin lausunnon perusteella löydökset jaettiin positiivisiin, epäselviin ja negatiivisiin. Myös leesion sijainti tilastoitiin. Kuvantamisen jälkeen potilaat leikattiin ja verrattiin, vastasiko PET-MRI:n löydös todellista leikkauslöydöstä. Tulokset jaettiin aidosti positiivisiin, aidosti negatiivisiin, vääriin positiivisiin ja vääriin negatiivisiin.
Tutkimuksen tuloksien perusteella 11C-MET-PET-MRI on herkkyydeltään ja tarkkuudeltaan hyvä kuvantamismenetelmä lisäkilpirauhasadenoomien paikantamisessa. 67,6 %:lla potilaista pystyttiin paikantamaan leesio PET-MRI:lla. Tämän vuoksi leikkaus oli mahdollista suorittaa mini-invasiivisesti ja päästiin parempiin leikkaustuloksiin. Kuitenkin myös negatiivisia löydöksiä todettiin paljon (26,5 %), joten jatkossakin on tärkeää käyttää hyväksi erilaisia kuvantamismenetelmiä. Tulosten perusteella PET-MRI on toisen asteen kuvantamismenetelmänä erittäin hyvä, varsinkin jos ensilinjan kaksoisisotooppikuvantaminen jää negatiiviseksi. Tutkimuksemme osallistuneista potilaista 22:llä kaksoisisotooppikuvantaminen jäi negatiiviseksi, mutta PET-MRI osoitti leesion.