Asukkaiden muokkaama elämä : mikroarkeologiaa 1700–1800-lukujen ratsutilalla Uskelassa
Haapala, Kati (2021-04-27)
Asukkaiden muokkaama elämä : mikroarkeologiaa 1700–1800-lukujen ratsutilalla Uskelassa
(27.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051129641
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051129641
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä työssä, miten ratsutilan asutus on muuttunut historiallisella ajalla. Mikroarkeologiaa hyödyntäen yhdistelen kirjallista ja esineellistä löytöaineistoa. Pyrin selvittämään, millaisia muutoksia tilan asutuksessa on nähtävissä. Samalla selvitän, miten yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset vaikuttavat tilan toimintaan.
Esineellisenä löytöaineistona käytän uudisrakennusten tekemisen yhteydessä kerättyä materiaalia vuosilta 2005–2020. Aineisto koostuu esineiden katkelmista, astioiden paloista ja raaka-aineiksi luokitelluista kappaleista. Materiaaleista valitsin mukaan kaikki metallit, keramiikka, pois lukien tiiliaineisto, luu, puu, nahka ja muut tekstiilit sekä muu tunnistamaton materiaali, jossa on havaittavissa ihmisen työstöjälkiä. Esineaineisto ajoittuu Suomusjärven kulttuurista (8000–5000 eaa.) nykyaikaan 2000-luvuille. Rajasin tarkastelun tarkemmin noin 1700–1800-luvulle, sillä esineaineiston suurin osa ajoittuu tuolle ajanjaksolle.
Kirjallista aineistoa on enemmän mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan. Tähän työhön otin mukaan esineaineiston aikarajauksen mukaisesti otannan noin 1700–1800-luvuille sijoittuvasta aineistosta. Mukaan valitsin palovakuutusasiakirjoja, perukirjoja, henkikirjoitusluetteloita, rippikirjoja ja karttoja. Niistä pyrin muodostamaan kuva tilalla kulloinkin asuneista isäntäperheistä. Rajasin palveluskunnan yksilöityinä henkilöinä työn ulkopuolelle, ja sen sijaan käsittelen heitä lukumääräisesti tarkasteltavina joukkoina.
Työssäni havaitsin, että asutusrakenteessa on tapahtunut muutoksia, kun tila on vaihtanut isäntää tai omistajaa. Tilan rooli yhden isäntäperheen kotina muuttuu 1800-luvun kuluessa usean perheen määräaikaiseksi asunnoksi, mikä vaikuttaa tilan toimintamalleihin ja olemassaoloon. Tilan varallisuuden kehittymisessä on nähtävissä muutoksia sen roolin muuttumisen yhteydessä.
Esineaineistossa oli havaittavissa, miten teollistuminen ja massatuotantomenetelmien kehittyminen vaikuttavat kotitalouksissa olevaan esineistöön. Posliinin määrä kasvaa ja piiposliini korvaa aiemmat punasavikeraamiset tai tinaiset lautaset. Samoin keittoastiat ovat päivittyneet punasavesta metallisiksi.
Kirjallisen ja esineaineiston kohdistaminen toisiinsa oli hyvin vähäisessä määrin mahdollista. Yksittäisiä esineitä ei ollut mahdollista varmasti yhdistää määrättyihin henkilöihin tai tiettyihin ajankohtiin. Havaitsin, että aineistot tukevat toisiaan ja pystyvät antamaan lisätietoja ja yksityiskohtaisempaa tietoa tilan elämästä kuin pelkästään toisen aineistolajin käyttäminen olisi tehnyt.
Esineellisenä löytöaineistona käytän uudisrakennusten tekemisen yhteydessä kerättyä materiaalia vuosilta 2005–2020. Aineisto koostuu esineiden katkelmista, astioiden paloista ja raaka-aineiksi luokitelluista kappaleista. Materiaaleista valitsin mukaan kaikki metallit, keramiikka, pois lukien tiiliaineisto, luu, puu, nahka ja muut tekstiilit sekä muu tunnistamaton materiaali, jossa on havaittavissa ihmisen työstöjälkiä. Esineaineisto ajoittuu Suomusjärven kulttuurista (8000–5000 eaa.) nykyaikaan 2000-luvuille. Rajasin tarkastelun tarkemmin noin 1700–1800-luvulle, sillä esineaineiston suurin osa ajoittuu tuolle ajanjaksolle.
Kirjallista aineistoa on enemmän mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan. Tähän työhön otin mukaan esineaineiston aikarajauksen mukaisesti otannan noin 1700–1800-luvuille sijoittuvasta aineistosta. Mukaan valitsin palovakuutusasiakirjoja, perukirjoja, henkikirjoitusluetteloita, rippikirjoja ja karttoja. Niistä pyrin muodostamaan kuva tilalla kulloinkin asuneista isäntäperheistä. Rajasin palveluskunnan yksilöityinä henkilöinä työn ulkopuolelle, ja sen sijaan käsittelen heitä lukumääräisesti tarkasteltavina joukkoina.
Työssäni havaitsin, että asutusrakenteessa on tapahtunut muutoksia, kun tila on vaihtanut isäntää tai omistajaa. Tilan rooli yhden isäntäperheen kotina muuttuu 1800-luvun kuluessa usean perheen määräaikaiseksi asunnoksi, mikä vaikuttaa tilan toimintamalleihin ja olemassaoloon. Tilan varallisuuden kehittymisessä on nähtävissä muutoksia sen roolin muuttumisen yhteydessä.
Esineaineistossa oli havaittavissa, miten teollistuminen ja massatuotantomenetelmien kehittyminen vaikuttavat kotitalouksissa olevaan esineistöön. Posliinin määrä kasvaa ja piiposliini korvaa aiemmat punasavikeraamiset tai tinaiset lautaset. Samoin keittoastiat ovat päivittyneet punasavesta metallisiksi.
Kirjallisen ja esineaineiston kohdistaminen toisiinsa oli hyvin vähäisessä määrin mahdollista. Yksittäisiä esineitä ei ollut mahdollista varmasti yhdistää määrättyihin henkilöihin tai tiettyihin ajankohtiin. Havaitsin, että aineistot tukevat toisiaan ja pystyvät antamaan lisätietoja ja yksityiskohtaisempaa tietoa tilan elämästä kuin pelkästään toisen aineistolajin käyttäminen olisi tehnyt.