Kiinteistön ja asunto-osakkeen panttaus julkisuuden näkökulmasta
Katainen, Marko (2021-04-16)
Kiinteistön ja asunto-osakkeen panttaus julkisuuden näkökulmasta
Katainen, Marko
(16.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229805
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051229805
Tiivistelmä
Tutkielman kohteena on kiinteistön ja asunto-osakkeen vakuuskäyttö. Kohdetta tarkastellaan julkisuuden näkökulmasta, joka käsittää sekä julkisuusperiaatteen että sitä ilmentävän julkivarmistusvaatimuksen. Koska julkivarmistuksen toteuttaminen on molemmissa vakuuskohteissa nykyään sidoksissa sähköisiin kirjaamisjärjestelmiin, on näiden järjestelmien tarkastelu tutkielmassa merkittävässä osassa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten julkisuutta toteutetaan asunto-osakkeen ja kiinteistön panttauksessa sekä verrata näitä toteutustapoja keskenään. Vertailun avulla tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, miksi kiinteistön ja asunto-osakkeen panttaus on pysynyt toteutustavoiltaan erilaisena. Tutkielman tavoitteena on lisäksi tuottaa kehitysehdotuksia kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden sähköiselle panttausjärjestelmälle.
Tutkielman pääasiallinen metodi on lainoppi, sillä tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan voimassa olevia normeja. Kehitystavoitteen ja panttikohteiden keskinäisen vertailun vuoksi tutkimuksessa sovelletaan myös oikeusvertailevaa ja oikeushistoriallista metodia. Tutkimuksessa on pidetty lisäksi läsnä polkuriippuvuusajattelu. Tutkielman lähteenä on käytetty kirjoitettua lakia, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta sekä oikeustapauksia.
Tutkielmassa havaittiin, että sekä kiinteistöjen että asunto-osakkeiden panttausta koskevat aikaisemmat säännöt ja käytänteet on pyritty siirtämään sähköisiin järjestelmiin. Kiinteistöjen panttauksessa polkuriippuvuus näkyy vahvemmin hallinnansiirtovaatimuksen ja sähköisten panttikirjojen kautta, kuin asunto-osakkeiden panttauksessa, jossa hallinnansiirtoajatuksesta on jokseenkin luovuttu ja siirrytty pantinsaajan kirjaamiseen. Panttausten vertailussa havaittiin kiinteistöön kohdistuvan kiinnityksen erilaiset roolit kiinteistöpanttauksessa, mitkä erottavat kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vakuuskäytön toisistaan. Lisäksi tutkielmassa nostettiin esiin asunto-osakkeiden panttausjärjestelmän yksinkertaisuus ja selkeys sekä panttikirjajärjestelmään liittyvät tulkintaongelmat, mitkä puoltaisivat myös kiinteistöpanttausta koskevien säännösten kehittämistä asunto-osakkeiden vakuuskäytön suuntaan.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten julkisuutta toteutetaan asunto-osakkeen ja kiinteistön panttauksessa sekä verrata näitä toteutustapoja keskenään. Vertailun avulla tutkielma pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, miksi kiinteistön ja asunto-osakkeen panttaus on pysynyt toteutustavoiltaan erilaisena. Tutkielman tavoitteena on lisäksi tuottaa kehitysehdotuksia kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden sähköiselle panttausjärjestelmälle.
Tutkielman pääasiallinen metodi on lainoppi, sillä tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan voimassa olevia normeja. Kehitystavoitteen ja panttikohteiden keskinäisen vertailun vuoksi tutkimuksessa sovelletaan myös oikeusvertailevaa ja oikeushistoriallista metodia. Tutkimuksessa on pidetty lisäksi läsnä polkuriippuvuusajattelu. Tutkielman lähteenä on käytetty kirjoitettua lakia, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta sekä oikeustapauksia.
Tutkielmassa havaittiin, että sekä kiinteistöjen että asunto-osakkeiden panttausta koskevat aikaisemmat säännöt ja käytänteet on pyritty siirtämään sähköisiin järjestelmiin. Kiinteistöjen panttauksessa polkuriippuvuus näkyy vahvemmin hallinnansiirtovaatimuksen ja sähköisten panttikirjojen kautta, kuin asunto-osakkeiden panttauksessa, jossa hallinnansiirtoajatuksesta on jokseenkin luovuttu ja siirrytty pantinsaajan kirjaamiseen. Panttausten vertailussa havaittiin kiinteistöön kohdistuvan kiinnityksen erilaiset roolit kiinteistöpanttauksessa, mitkä erottavat kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vakuuskäytön toisistaan. Lisäksi tutkielmassa nostettiin esiin asunto-osakkeiden panttausjärjestelmän yksinkertaisuus ja selkeys sekä panttikirjajärjestelmään liittyvät tulkintaongelmat, mitkä puoltaisivat myös kiinteistöpanttausta koskevien säännösten kehittämistä asunto-osakkeiden vakuuskäytön suuntaan.