"Minä olen vain neiti Öhöm Talonmies" : Toiseus Hilja Valtosen romaanissa Neiti talonmies
Lehtonen, Linda (2021-04-30)
"Minä olen vain neiti Öhöm Talonmies" : Toiseus Hilja Valtosen romaanissa Neiti talonmies
Lehtonen, Linda
(30.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930727
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930727
Tiivistelmä
Keskityn tutkielmassani tarkastelemaan toiseuden tematiikan ilmenemistä Hilja Valtosen romaanissa Neiti talonmies (1954). Tutkielmani keskipisteenä on romaanin päähenkilö Irja Sassi. Romaanissa toiseus näyttäytyy jatkuvana liikkeenä, jossa toisaalta Irjaa toiseutetaan ja toisaalta hän itse pyrkii aktiivisesti ulos tarkkarajaisista kategorioista. Samalla Irjan toimintaa leimaa myös taistelu omaa toiseutumista vastaan ja halu saavuttaa subjektin asema.
Lähestyn toiseutta intersektionaalisesta näkökulmasta ottaen huomioon sen, että jokainen edustaa useampaa valtaa antavaa tai vallan puutteelle altistavaa kategoriaa. Irjan edustamista kategorioista huomioin erityisesti nousukkuuden, sukupuolen ja evakkouden. Irja päätyykin tarkkareunaisten luokitusten ulkopuolelle lähes kaikilla elämänalueillaan. Nousukkaana Irja on viiteryhmätön, mikään kyläyhteisön ryhmittymistä ei ota Irjaa jäsenekseen. Tarkastelen Irjan nousukkuutta sosiologi Pierre Bourdieun käsitteiden avulla. Sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen pääoman käsitteet auttavat hahmottamaan Irjan sosiaalista liikkuvuutta ja juuttumista eri sosiaalisten asemien väliin.
Myös Irjan naiseus nähdään poikkeuksellisena. Suurikokoista ja talonmiehen työtä tekevää Irjaa pidetään miehekkäänä. 1950-luvun kontekstissa hän on siis sekä sukupuolensa että sen ilmentämisen takia toiseutettu. Analysoin sukupuolen toiseuttavaa vaikutusta hyödyntämällä muun muassa Simone de Beauvoirin teorioita.
Osin Irjan toiseutuminen on tietoista, mutta katson toiseutumisen saavan alkunsa evakkouden kokemuksesta. Irja alkaa ajatella, ettei tule koskaan sopeutumaan kyläyhteisöön ja alkaa tuottaa epätyypillisenä pidettyä toimintaa ja valintoja.
Lähestyn toiseutta intersektionaalisesta näkökulmasta ottaen huomioon sen, että jokainen edustaa useampaa valtaa antavaa tai vallan puutteelle altistavaa kategoriaa. Irjan edustamista kategorioista huomioin erityisesti nousukkuuden, sukupuolen ja evakkouden. Irja päätyykin tarkkareunaisten luokitusten ulkopuolelle lähes kaikilla elämänalueillaan. Nousukkaana Irja on viiteryhmätön, mikään kyläyhteisön ryhmittymistä ei ota Irjaa jäsenekseen. Tarkastelen Irjan nousukkuutta sosiologi Pierre Bourdieun käsitteiden avulla. Sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen pääoman käsitteet auttavat hahmottamaan Irjan sosiaalista liikkuvuutta ja juuttumista eri sosiaalisten asemien väliin.
Myös Irjan naiseus nähdään poikkeuksellisena. Suurikokoista ja talonmiehen työtä tekevää Irjaa pidetään miehekkäänä. 1950-luvun kontekstissa hän on siis sekä sukupuolensa että sen ilmentämisen takia toiseutettu. Analysoin sukupuolen toiseuttavaa vaikutusta hyödyntämällä muun muassa Simone de Beauvoirin teorioita.
Osin Irjan toiseutuminen on tietoista, mutta katson toiseutumisen saavan alkunsa evakkouden kokemuksesta. Irja alkaa ajatella, ettei tule koskaan sopeutumaan kyläyhteisöön ja alkaa tuottaa epätyypillisenä pidettyä toimintaa ja valintoja.