Köyliön kirkkohautausten vainajat : 1700-luvun lopun kirkon lattianalaisten multahautausten vainajien tunnistaminen arkeologisten ja kirjallisten lähteiden avulla
Jalonen, Oona (2021-04-12)
Köyliön kirkkohautausten vainajat : 1700-luvun lopun kirkon lattianalaisten multahautausten vainajien tunnistaminen arkeologisten ja kirjallisten lähteiden avulla
Jalonen, Oona
(12.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930639
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930639
Tiivistelmä
Vuoden 2015 Köyliön kirkon remontissa lattian purkamisen ja alapohjan puhdistamisen yhteydessä tuli esiin hautauksia, jotka Muuritutkimus ky kaivoi kesän aikana arkeologisesti. Poikkeuksellisen hyvin säilyneelle löytöaineistolle, joka käsitti kuusi hautausta, tehtiin kaivausten jälkitöiden aikana kattavampi perustutkimus kuin Suomessa yleensä löydetylle kirkkohautausaineistolle.
Köyliössä on pitkä perinne paikallishistorian tutkimuksen ja sukututkimuksen kiinnostuksen parissa, joten tutkimusryhmältä kysyttiin usein mahdollisuuksista tunnistaa vainajia. DNA:n tutkiminen on yhä suhteellisen kallista ja vaivalloista, joten tämän pro gradu -tutkielman tavoite on selvittää, onko forensisen arkeologian keinoin mahdollista identifioida historiallisen ajan ihmisjäänteitä. Lisäksi tutkielma analysoi ja tulkitsee muita tutkimuksen mahdollistamia tarkastelukohteita, kuten kirkkohautauksen saaneiden sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä köyliöläisille ominaisia hautauspiirteitä ja niiden suhdetta muihin suomalaisiin hautaustapoihin.
Vainajien identifioiminen osoittautui mahdolliseksi, joskin tulosten paikkansapitävyyttä on vaikea todentaa ilman DNA-testausta. Vainajien tunnistamistarkkuus vaihteli eri tekijöjen takia yhdestä seitsemään vaihtoehtoon.
Köyliössä on pitkä perinne paikallishistorian tutkimuksen ja sukututkimuksen kiinnostuksen parissa, joten tutkimusryhmältä kysyttiin usein mahdollisuuksista tunnistaa vainajia. DNA:n tutkiminen on yhä suhteellisen kallista ja vaivalloista, joten tämän pro gradu -tutkielman tavoite on selvittää, onko forensisen arkeologian keinoin mahdollista identifioida historiallisen ajan ihmisjäänteitä. Lisäksi tutkielma analysoi ja tulkitsee muita tutkimuksen mahdollistamia tarkastelukohteita, kuten kirkkohautauksen saaneiden sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä köyliöläisille ominaisia hautauspiirteitä ja niiden suhdetta muihin suomalaisiin hautaustapoihin.
Vainajien identifioiminen osoittautui mahdolliseksi, joskin tulosten paikkansapitävyyttä on vaikea todentaa ilman DNA-testausta. Vainajien tunnistamistarkkuus vaihteli eri tekijöjen takia yhdestä seitsemään vaihtoehtoon.