Liikuntaa opettavien opettajien opetus- ja arviointimenetelmät etäopetusjakson aikana keväällä 2020
Suonpää, Hanna (2021-04-14)
Liikuntaa opettavien opettajien opetus- ja arviointimenetelmät etäopetusjakson aikana keväällä 2020
(14.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930630
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930630
Tiivistelmä
Tämä tutkielma toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkielmassa selvitettiin, miten liikuntaa opettavat opettajat toteuttivat opetustaan ja arvioivat oppilaiden osaamista Suomessa noin kaksi kuukautta kestäneen etäopetusjakson aikana keväällä 2020. Tämän lisäksi selvitettiin liikuntaa opettavien opettajien kokemuksia opetuksesta etäolosuhteissa.
Tutkielman aineistona käytettiin Kosken ym. (2020) keräämää tutkimusaineistoa, joka on osa Distance learning (DisLe) -tutkimusta. Aineisto kerättiin toukokuussa 2020 verkkokyselynä. Aluksi kyselyt kohdennettiin länsisuomalaisiin kouluihin, mutta lopulta muidenkin kuntien opettajien oli mahdollista vastata kyselyyn. Kyselyyn vastasi 1299 oppilasta, 649 opettajaa ja 1401 huoltajaa. Tämän tutkielman tutkimusjoukko koostui kyselyyn vastanneista liikuntaa opettavista opettajista (n=240). Liikuntaa opettavien opettajien opetus- ja arviointimenetelmiä analysoitiin frekvenssianalyysillä. Khiin neliötestiä käytettiin tutkittaessa eri taustamuuttujien yhteyttä opetus- ja arviointimenetelmiin sekä koettuihin teknisiin haasteisiin. Kruskal-Wallisin H-testillä tutkittiin taustamuuttujien yhteyttä henkilökohtaisen palautteen antoon sekä myönteisiin ja kielteisiin väittämiin etäopetuksesta. Näiden lisäksi Kruskal-Wallisin testin avulla tutkittiin taustamuuttujien yhteyttä koettuihin etäopetustaitoihin ja niiden kehittymiseen.
Tulosten mukaan liikuntaa opettavat opettajat toteuttivat etäopetusta yleisimmin videoyhteyden ja pikaviestipalveluiden avulla. Yhteydenpitomenetelminä liikuntaa opettavat opettajat vastasivat käyttäneensä yleisimmin videoyhteyttä, Wilmaa ja tekstiviestejä tai muita vastaavia. Kaikki opettajat olivat pitäneet yhteyttä oppilaisiin jollain tavalla. Oppilaiden tehtäviä opettajat ottivat niin ikään yleisimmin vastaan videoyhteyden avulla, mutta myös digitaalisten oppimisalustojen käyttö oli yleistä. Oppilaiden tehtävät oli yleisimmin pyydetty kuvina, teksteinä ja videoina.
Arviointimenetelmistä yleisimmin opettajat käyttivät arvioitavia tehtäviä, joita oppilaat lisäsivät digitaalisille oppimisalustoille. Myös digikokeet olivat yleisesti käytössä. Tutkielmat ja projektit olivat yleisemmin käytössä luokanopettajilla kuin aineenopettajilla. Havainnointi oli käytössä etäopetuksen aikana selkeästi vähemmän kuin lähiopetuksessa.
Opettajat olivat keskimäärin sitä mieltä, että he olivat onnistuneet laatimaan etäopetukseen monipuolisia tehtäviä ja kyenneet antamaan oppilaille heidän taitotasoonsa soveltuvia tehtäviä. Oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa olisi opettajien mielestä vielä kehittämisen varaa. Opettajat eivät kokeneet etäopetustunteja sähläyksenä vaan oppitunneilla oli opettajien mielestä ollut hyvä työrauha. Etäopetustaidoistaan liikuntaa opettavat opettajat olivat keskimäärin sitä mieltä, että heidän etäopetustaidoissaan olisi parantamisen varaa.
Yli kolmasosa yli 50-vuotiaista opettajista oli sitä mieltä, että heidän etäopetustaitonsa olivat vaatimattomat, kun taas melkein puolet alle 30-vuotiaista opettajista oli sitä mieltä, että heidän etäopetustaitonsa olivat hyvät. Ne opettajat, jotka kokivat omat etäopetustaitonsa vaatimattomiksi, kokivat etäopetuksen yleisemmin riittämättömäksi opetukseksi. Haasteeksi etäopetuksessa yleisimmin opettajat mainitsivat uusien ohjelmistojen käytön opettamisen oppilaille. Toisaalta hyvät koetut etäopetustaidot omanneet opettajat eivät kokeneet etäopetuksessa teknisiä haasteita yhtä yleisesti kuin vaatimattomaksi omat etäopetustaidot kokeneet opettajat.
Tutkielman aineistona käytettiin Kosken ym. (2020) keräämää tutkimusaineistoa, joka on osa Distance learning (DisLe) -tutkimusta. Aineisto kerättiin toukokuussa 2020 verkkokyselynä. Aluksi kyselyt kohdennettiin länsisuomalaisiin kouluihin, mutta lopulta muidenkin kuntien opettajien oli mahdollista vastata kyselyyn. Kyselyyn vastasi 1299 oppilasta, 649 opettajaa ja 1401 huoltajaa. Tämän tutkielman tutkimusjoukko koostui kyselyyn vastanneista liikuntaa opettavista opettajista (n=240). Liikuntaa opettavien opettajien opetus- ja arviointimenetelmiä analysoitiin frekvenssianalyysillä. Khiin neliötestiä käytettiin tutkittaessa eri taustamuuttujien yhteyttä opetus- ja arviointimenetelmiin sekä koettuihin teknisiin haasteisiin. Kruskal-Wallisin H-testillä tutkittiin taustamuuttujien yhteyttä henkilökohtaisen palautteen antoon sekä myönteisiin ja kielteisiin väittämiin etäopetuksesta. Näiden lisäksi Kruskal-Wallisin testin avulla tutkittiin taustamuuttujien yhteyttä koettuihin etäopetustaitoihin ja niiden kehittymiseen.
Tulosten mukaan liikuntaa opettavat opettajat toteuttivat etäopetusta yleisimmin videoyhteyden ja pikaviestipalveluiden avulla. Yhteydenpitomenetelminä liikuntaa opettavat opettajat vastasivat käyttäneensä yleisimmin videoyhteyttä, Wilmaa ja tekstiviestejä tai muita vastaavia. Kaikki opettajat olivat pitäneet yhteyttä oppilaisiin jollain tavalla. Oppilaiden tehtäviä opettajat ottivat niin ikään yleisimmin vastaan videoyhteyden avulla, mutta myös digitaalisten oppimisalustojen käyttö oli yleistä. Oppilaiden tehtävät oli yleisimmin pyydetty kuvina, teksteinä ja videoina.
Arviointimenetelmistä yleisimmin opettajat käyttivät arvioitavia tehtäviä, joita oppilaat lisäsivät digitaalisille oppimisalustoille. Myös digikokeet olivat yleisesti käytössä. Tutkielmat ja projektit olivat yleisemmin käytössä luokanopettajilla kuin aineenopettajilla. Havainnointi oli käytössä etäopetuksen aikana selkeästi vähemmän kuin lähiopetuksessa.
Opettajat olivat keskimäärin sitä mieltä, että he olivat onnistuneet laatimaan etäopetukseen monipuolisia tehtäviä ja kyenneet antamaan oppilaille heidän taitotasoonsa soveltuvia tehtäviä. Oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa olisi opettajien mielestä vielä kehittämisen varaa. Opettajat eivät kokeneet etäopetustunteja sähläyksenä vaan oppitunneilla oli opettajien mielestä ollut hyvä työrauha. Etäopetustaidoistaan liikuntaa opettavat opettajat olivat keskimäärin sitä mieltä, että heidän etäopetustaidoissaan olisi parantamisen varaa.
Yli kolmasosa yli 50-vuotiaista opettajista oli sitä mieltä, että heidän etäopetustaitonsa olivat vaatimattomat, kun taas melkein puolet alle 30-vuotiaista opettajista oli sitä mieltä, että heidän etäopetustaitonsa olivat hyvät. Ne opettajat, jotka kokivat omat etäopetustaitonsa vaatimattomiksi, kokivat etäopetuksen yleisemmin riittämättömäksi opetukseksi. Haasteeksi etäopetuksessa yleisimmin opettajat mainitsivat uusien ohjelmistojen käytön opettamisen oppilaille. Toisaalta hyvät koetut etäopetustaidot omanneet opettajat eivät kokeneet etäopetuksessa teknisiä haasteita yhtä yleisesti kuin vaatimattomaksi omat etäopetustaidot kokeneet opettajat.