Ulkoinen shokki innovoinnin lähteenä : Covid-19 vaikutus suomalaisyritysten innovointiin

Abstract

”Tarve on keksintöjen äiti” kuuluu vanha sanonta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää Covid-19 aiheuttaman ulkoisen shokin vaikutusta suomalaisyritysten innovointiin. Tutkimuskysymykset ovat: ”Mikä on liiketoiminnan tilan ja yrityksen innovoinnin välinen yhteys?” ja ”Mitkä tekijät selittävät suurempaa innovointia taloudellisen kriisin aikana?”. Resurssiniukkuuden, päätöksentekologiikan ja taloudellisten vaikuttimien kirjallisuudessa on ristiriitaisia näkemyksiä miten taloudelliset kriisit ja sen aikana vaikuttavat tekijät, kuten kilpailun lisääntyminen kysynnän vähentyessä vaikuttavat innovointitasoon. Kriisien ja pakon on kuitenkin aikaisemmin näytetty tuottavan innovatiivisempia ideoita ja tämän tutkimuksen lähtökohta on, että ulkoinen shokki voi pakottaa yritykset innovoimaan tiensä pois kriisistä. Tutkielmassa käytetään aineistona Suomen Yrittäjien kesällä 2020 keräämää kvantitatiivista kyselytutkimusaineistoa, jossa oli yhteensä 5068 suomalaista pk-yritystä. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa selvitettiin miten yrityskohtainen liiketoiminnan muutos vaikuttaa yritysten innovointitasoon. Tuloksista nähtiin, että mitä heikommin yrityksillä on taloudellisesti mennyt sitä vähemmän ne ovat innovoineet kriisin aikana. Pakko ei siis ole kasvattanut yritysten innovointia, vaan päinvastoin laskenut sitä. Paremmin kuin liiketoiminnan tilan muutos innovointia kuitenkin selitti yrityksen strategiset valinnat: aiempi innovointi, kasvutavoitteet ja asenteet digitalisaatiota kohtaan. Myös yrityksen koolla oli positiivinen vaikutus innovointiin. Näin ollen yritysten innovointi näyttää ainakin lyhyellä aikavälillä noudattavan luovan kerääntymisen mallia. Tulokset vastaavat vuoden 2008 finanssikriisistä saatuja tuloksia, joten 2000-luvun kriisien vaikutus innovointiin on ollut samanlainen. Kriisin synnyttämien innovaatioiden pysyvyys ja laatu ovat mielenkiintoisia jatkotutkimuskohteita johtuen kriisin erilaisesta luonteesta suhteessa aikaisempiin kriiseihin.