Kuudesluokkalaisten näkemyksiä joukkuepalloilusta
Vonk, Arvid (2021-04-21)
Kuudesluokkalaisten näkemyksiä joukkuepalloilusta
(21.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930716
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930716
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten näkemyksiä joukkuepalloilusta. Tutkimuksessa tutkittiin, millaisia näkemyksiä kuudesluokkalaisilla on joukkuepalloilusta ja miten ne eroavat eri ryhmien (joukkuepalloilijat, omaehtoisesti joukkuepalloilevat ja ei-joukkuepalloilijat) välillä? Lisäksi tutkittiin koulun, kodin ja kavereiden yhteyttä oppilaiden näkemykseen joukkuepalloilusta.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka kohteena oli yhden koulun 37 kuudesluokkalaista oppilasta. Oppilaat muodostivat mielipiteensä ja näkemyksensä tutkittavasta asiasta omien kokemusten ja uskomusten perusteella. Aineistoa kerättiin kyselyn (n=37) ja parihaastattelun (n=6) avulla ja kyselyn tulokset kerättiin syksyllä 2020 ja haastattelun keväällä 2021.
Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen eli tutkimusstrategian tavoitteena on oman välittömän kokemuksen kautta tuottaa tutkimuskohteesta syvällistä tietoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten näkemyksiä joukkuepalloilua kohtaan ja näkemyksiä syvensi muutama parihaastattelulla. Kuudesluokkalaiset oli jaettu kolmeen eri ryhmään, joita olivat ei-joukkuepalloilijat, omaehtoisesti joukkuepalloilevat ja joukkuepalloilijat. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä analyysia ja vastauksista koostettiin lausuntokarttoja.
Tutkimustulosten mukaan kuudesluokkalaiset nostivat esille myönteisiä ja kielteisiä näkemyksiä joukkuepalloilusta. Varsinkin kaverit, joukkuehengen tuoma sosiaalinen yhdessäolo ja joukkuepalloilun tarjoama urheileminen nousivat myönteisiksi asioiksi. Kuudesluokkalaiset löysivät myös yhteisiä kielteisiä näkemyksiä, joita olivat kiusaaminen sekä haukkuminen pelissä. Yleistä oli, että mitä aktiivisempi oppilas oli liikkumaan, sitä enemmän hän todennäköisesti löysi myönteisiä ja kielteisiä näkemyksiä sekä merkityksiä joukkuepalloilusta.
Oppilaiden liikunta-aktiivisuus oli myös yhteydessä myönteisempään suhtautumiseen koulun liikuntatunteihin, esimerkiksi joukkuepalloilijoiden ja omaehtoisesti joukkuepalloilijoiden ryhmissä. Oppilaiden vanhemmat olivat tutkimuksen mukaan kiinnostuneita joukkuepalloilusta ja heidän kauttansa lapsi omaksuu väheksyvän tai arvostavan kuvan siitä. Sisarukset olivat yhteydessä joukkuepalloilun myönteisen näkemyksen lisääjänä, jos heitä kiinnosti kyseiset lajit. Jokaisessa ryhmässä tuli ilmi, että kavereilla on vaikutusvaltaa, mitä mieltä oppilaat ovat joukkuepalloilulajeista.
Penkkiurheilu oli yleistä joukkuepalloilijoiden ja omaehtoisesti joukkuepalloilevien ryhmässä ja sitä harrastetaan varsinkin perheen ja kavereiden kanssa. Mitä liikunnallisesti aktiivisempi oppilas oli, sitä enemmän hän seurasi joukkuepalloilua penkkiurheilun, sosiaalisen median, television ja pelikonsolien kautta, jotka olivat yhteydessä oppilaan näkemykseen tutkittavasta asiasta.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka kohteena oli yhden koulun 37 kuudesluokkalaista oppilasta. Oppilaat muodostivat mielipiteensä ja näkemyksensä tutkittavasta asiasta omien kokemusten ja uskomusten perusteella. Aineistoa kerättiin kyselyn (n=37) ja parihaastattelun (n=6) avulla ja kyselyn tulokset kerättiin syksyllä 2020 ja haastattelun keväällä 2021.
Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen eli tutkimusstrategian tavoitteena on oman välittömän kokemuksen kautta tuottaa tutkimuskohteesta syvällistä tietoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten näkemyksiä joukkuepalloilua kohtaan ja näkemyksiä syvensi muutama parihaastattelulla. Kuudesluokkalaiset oli jaettu kolmeen eri ryhmään, joita olivat ei-joukkuepalloilijat, omaehtoisesti joukkuepalloilevat ja joukkuepalloilijat. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen induktiivista eli aineistolähtöistä analyysia ja vastauksista koostettiin lausuntokarttoja.
Tutkimustulosten mukaan kuudesluokkalaiset nostivat esille myönteisiä ja kielteisiä näkemyksiä joukkuepalloilusta. Varsinkin kaverit, joukkuehengen tuoma sosiaalinen yhdessäolo ja joukkuepalloilun tarjoama urheileminen nousivat myönteisiksi asioiksi. Kuudesluokkalaiset löysivät myös yhteisiä kielteisiä näkemyksiä, joita olivat kiusaaminen sekä haukkuminen pelissä. Yleistä oli, että mitä aktiivisempi oppilas oli liikkumaan, sitä enemmän hän todennäköisesti löysi myönteisiä ja kielteisiä näkemyksiä sekä merkityksiä joukkuepalloilusta.
Oppilaiden liikunta-aktiivisuus oli myös yhteydessä myönteisempään suhtautumiseen koulun liikuntatunteihin, esimerkiksi joukkuepalloilijoiden ja omaehtoisesti joukkuepalloilijoiden ryhmissä. Oppilaiden vanhemmat olivat tutkimuksen mukaan kiinnostuneita joukkuepalloilusta ja heidän kauttansa lapsi omaksuu väheksyvän tai arvostavan kuvan siitä. Sisarukset olivat yhteydessä joukkuepalloilun myönteisen näkemyksen lisääjänä, jos heitä kiinnosti kyseiset lajit. Jokaisessa ryhmässä tuli ilmi, että kavereilla on vaikutusvaltaa, mitä mieltä oppilaat ovat joukkuepalloilulajeista.
Penkkiurheilu oli yleistä joukkuepalloilijoiden ja omaehtoisesti joukkuepalloilevien ryhmässä ja sitä harrastetaan varsinkin perheen ja kavereiden kanssa. Mitä liikunnallisesti aktiivisempi oppilas oli, sitä enemmän hän seurasi joukkuepalloilua penkkiurheilun, sosiaalisen median, television ja pelikonsolien kautta, jotka olivat yhteydessä oppilaan näkemykseen tutkittavasta asiasta.