Peruskoulussa opetus- ja kasvatusalalla työskentelevien kokemuksia uusista rakennetuista oppimisympäristöistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulussa opetus- ja kasvatusalalla työskentelevien kokemuksia uusista rakennetuista oppimisympäristöistä. Koulurakennuksia uudistetaan nykyään, koska rakennukset ovat vanhoja ja sisäilmaongelmat niissä ovat lisääntyneet. Lisäksi uudet, hyvänä pidetyt opetusmenetelmät ja opetuksen sisällöt, tilankäytön tehokkuus sekä uutta opetussuunnitelmaa tukevat tilat ovat omalta osaltaan rohkaisseet oppimisympäristöjen uudistumiseen, kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Aihe on herättänyt kasvavassa määrin julkista keskustelua ja uskomme sen tuovan lisäarvoa tutkimuksellemme.

Tutkimus toteutettiin vuosina 2020–2021. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui verkkokyselyn avulla, joka oli osoitettu viidelle sattuman varaisesti valitulle peruskoululle Suomessa. Kyseiset koulut olivat maininneet omilla kotisivuillaan uuden, joustavan oppimisympäristön. Tutkimukseen osallistui 23 vastaajaa, jotka työskentelivät koulussa luokan- tai aineenopettajina, koulunkäynninohjaajina, rehtoreina tai erityisopettajina.

Tutkimukseen vastanneiden peruskoulussa opetus- ja kasvatusalalla työskentelevien henkilöiden mukaan rakennetut oppimisympäristöt ovat avoimia, muuntojoustavia ja oppilasmäärältään isoja koulurakennuksia. Uuden rakennetun oppimisympäristön koetaan toteuttavan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tarpeita ja muuntautuvan oppilaiden yksilöllisille tarpeille hyvin. Kuitenkin tämä rakennettu ympäristö sisältää myös paljon haasteita. Suurimpina haasteina koettiin ahtaus, tilojen puute ja avoimen ympäristön aiheuttama levottomuus. Perinteisestä oppimisympäristöstä avoimeen oppimisympäristöön siirryttäessä vastaajien pitkällä työkokemuksella nähtiin olevan yhteyttä negatiiviseen asennoitumiseen uutta avointa oppimisympäristöä kohtaan. Lisäksi vastaajat olivat sitä mieltä, että pedagogiikka on tärkein asia hyvässä ja toimivassa oppimisympäristössä. Ekologisuutta ja avointa oppimisympäristöä pidettiin vähiten tärkeimpänä piirteenä. Tutkimuksen teoriaosuudessa selvitämme oppimisympäristön käsitettä. Kokemuksemme mukaan se on käsitteenä monitasoinen ja laaja ymmärtää.

Toivomme tämän pro gradu -tutkielman herättävän keskustelua sekä mahdollisia jatkotutkimuksia uusien oppimisympäristöjen haasteista sekä mahdollisuuksista. Kokemusten perusteella pystyttäisiin tarkastelemaan koulurakennusten arkkitehtuuria ja ympäristöä sekä niiden toimivuutta. Tutkimus on ensiarvoisen tärkeää, jotta oppimisympäristöä pystyttäisiin kehittämään tulevaisuudessa.

The aim of this study was to research the experiences of primary school staff regarding the newly constructed learning environments. School buildings are being renovated today because the buildings are old and the indoor air problems in them have increased. In addition to new, well-regarded teaching methods and content, the efficiency of the space and facilities supporting the new curriculum have contributed to the renewal, development, and diversification of learning environments. The topic has increasingly sparked public debate, and we believe it will add value to our research.

The study was carried out in 2020–2021. The data was gathered by using an online survey sent to five randomly selected primary schools in Finland; these schools had mentioned a new, flexible learning environment on their websites. The study involved 23 respondents who worked at the school as class or subject teachers, school counselors, principals, or special education teachers.

The results of the study show that the staff in primary schools described the built learning environments as open, flexible, and large school buildings. The newly built learning environments are perceived to meet the basic needs of the curriculum, and to adapt well to the individual needs of students. However, these built learning environments also involve a lot of challenges. The biggest challenges are congestion, lack of space and unrest caused by the open environment. In the transition from a traditional learning environment to an open learning environment, respondents who have extensive work experience were seen to be associated with a negative attitude towards the new open learning concept. In addition, respondents felt that pedagogy is the most important aspect in a good and functional learning environment. Ecology and an open learning environment were considered to be the least important features. In the theoretical part of the study, we explored the concept of a learning environment. In our experience, it is an ambiguous and extensive concept to understand.

We hope that this master's thesis will stimulate discussion and possible further research on the challenges and opportunities of new learning environments. Based on the experiences, it would be possible to examine the architecture and environment of school buildings and their functionality. Research is essential for the future development of the learning environments.