Opettajien antamat perustelut ositetulle ja kokonaiselle käsityölle didaktisen kolmion näkökulmasta : käsityö, ositettu käsityö ja kokonainen käsityö

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on analysoida perusteluita, joita opettajat antavat kokonaiselle ja ositetulle käsityölle. Opettajien perusteluita tarkastellaan didaktisen kolmion kolmeen eri suhteen kannalta, joita ovat pedagoginen suhde, didaktinen suhde ja sisällöllinen suhde. Tavoitteena on tutkia tarkemmin, miksi opettajat valitsevat ositetun tai kokonaisen käsityön opetukseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten opettajat määrittelevät käsityön, ositetun käsityön ja kokonaisen käsityön. Tutkimuksen osallistui 22 opettajaa, joista 10 oli luokanopettajia, jotka opettavat käsitöitä alakoulussa ja 12 oli käsityön aineenopettajaa yläkoulusta. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä. Kokonainen käsityö tarkoittaa, että yksi ja sama henkilö on yksin tai ryhmässä suorittanut kaikki käsityöprosessin vaiheet. Näitä vaiheita ovat ideointi, suunnittelu, valmistus ja arviointi. Ositetulla käsityöllä tarkoitetaan sitä, että käsityöprosessi ei ole kokonainen. Ositetussa käsityössä valmistettavan työn suunnittelua ei toteuta työn valmistaja. Käsityö on niin sanotusti kahdessa osassa, koska kaikki vaiheet paitsi suunnittelu kuuluvat käsityön tekijälle. Tulokset osoittavat, että käsityötä määriteltiin siten, että siitä syntyy jokin konkreettinen esine ja käsityöprosessin vaiheita voidaan suorittaa joko yksin tai ryhmässä. Opettajien mielestä käsityö tarkoittaa käsillä tai työkaluin tehtyä työtä ja työn tuotetta. Käsityön määritelmään lisättiin itsensä ilmaiseminen. Suurin osa opettajista määritteli kokonaisen tarkoittavan sitä, että yksi ja sama henkilön on suorittanut kaikki käsityöprosessin vaiheet, joita ovat ideointi, suunnittelu, valmistaminen ja arvioiminen. Opettajien vastauksissa ositettu käsityö määritetiin siten, että jokin prosessin vaihe puuttuu. Ositetun käsityön käyttöä perusteltiin oppilaan ohjauksen ja oppilailla, taitojen ja tekniikoiden opettamisella, yhteisopettajuudella sekä onnistumisen kokemuksella ja resursseilla. Ositettua käsityötä perusteltiin myös resursseilla, kuten ajalla, tiloilla ja opettajaresursseilla. Kokonaisen käsityön käyttöä puolestaan perusteltiin opetussuunnitelmalla, oppilaan motivoinnilla ja merkityksellisyydellä sekä taitojen opettamisella ja oppilaan motivoinnilla. Myös ajan kuluminen ja tietämättömyys nousivat esille vastauksissa.