Tehokkuuden ja joutuisuuden painoarvo osana turvapaikanhakijan oikeussuojaa turvapaikkaprosessissa
Engblom, Sofia (2021-05-05)
Tehokkuuden ja joutuisuuden painoarvo osana turvapaikanhakijan oikeussuojaa turvapaikkaprosessissa
(05.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930714
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930714
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee tehokkuuden ja joutuisuuden oikeussuojan osa-alueiden painoarvoa osana turvapaikanhakijan oikeussuojan kokonaisuutta. Tutkielmassa tutkitaan turvapaikanhakijoita koskevia prosessilainsäädännön ja viranomaistoiminnan muutoksia vuodesta 2016 huhtikuuhun 2021. Lisäksi tutkitaan sitä, millainen painoarvo tehokkuudella ja joutuisuudella tulee olemaan turvapaikkaprosessissa tulevaisuudessa. Vuonna 2016 turvapaikanhakijoiden määrä Euroopan unionissa kasvoi merkittävästi. Tämän johdosta Suomi ja lukuisat Euroopan unionin jäsenvaltiot pyrkivät vähentämään kansallisten turvapaikkajärjestelmien vetotekijöitä turvapaikanhakijamäärien hillitsemiseksi ja tehostamaan turvapaikkaprosesseja nopean päätöksenteon varmistamiseksi.
Tutkielma sijoittuu ulkomaalaisoikeuden ja hallinto-oikeuden alalle. Tutkimuksen kohteena on hallintomenettely. Hallintoprosessi on tutkimuksen intressissä siltä osin, kun on kysymys hallintoprosessiin pääsemisestä. Tutkimuksessa problematisoidaan turvapaikanhakijan oikeussuojan eri osa-alueiden painottamisen oikeellisuutta lainopin menetelmin sekä tutkitaan, miten lakikirjoissa määritetty oikeus toteutuu käytännössä.
Turvapaikanhakijoiden intressissä on joutuisa ja tehokas turvapaikkaprosessi. Tutkielman tarkastelujaksolla tapahtuneet muutokset eivät kuitenkaan ole palvelleet turvapaikkaprosessin joutuisuuden ja tehokkuuden toteutumista. Tämän lisäksi muutokset ovat merkittävästi heikentäneet turvapaikanhakijan oikeussuojan kokonaisuutta. Viranomaistoiminnasta havaitut muutokset ovat heikentäneet luottamusta viranomaiseen.
Turvapaikkaprosesseja tehostaisi parhaiten se, että kansainvälisen suojelun hakemuksen perusteet saataisiin kattavasti selville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hallintomenettelyä. Tämän takaamiseksi on tärkeää palauttaa turvapaikanhakijan prosessuaaliset oikeussuojan takeet vastaamaan turvapaikanhakijoiden korostunutta oikeussuojan tarvetta. Turvapaikkaprosessin nopeuttamisen ei tule kohdistua hallintomenettelyn ensivaiheeseen. Kansainvälisen suojelun myöntämisen tulkintalinjan madaltaminen ei palvele tehokkuutta vaan yhdessä lakimuutosten kanssa se lisää tarvetta muutoksenhauille ja uusintahakemuksille sekä lisää paperittomien määrää.
Euroopan komissio on esittänyt maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden sääntelykokonaisuutta, jonka tarkoituksena on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän aiempaa voimakkaampi harmonisoiminen. Esitetyn sääntelyn keskiössä on turvapaikkaprosessien tehostaminen. Yhteinen turvapaikkajärjestelmä kärsii sisäisistä ristiriidoista, sillä kansainvälisen suojelun myöntämisen ihmisoikeusperustaan sekoittuvat jäsenvaltioiden maahanmuuton rajoittamisen tavoitteet. Jäsenvaltioiden keskinäiseen kilpailuun alhaisimmasta mahdollisesta suojelun tasosta on puututtava säätämällä esimerkiksi ensivaiheen vähimmäiskestosta.
Tutkielma sijoittuu ulkomaalaisoikeuden ja hallinto-oikeuden alalle. Tutkimuksen kohteena on hallintomenettely. Hallintoprosessi on tutkimuksen intressissä siltä osin, kun on kysymys hallintoprosessiin pääsemisestä. Tutkimuksessa problematisoidaan turvapaikanhakijan oikeussuojan eri osa-alueiden painottamisen oikeellisuutta lainopin menetelmin sekä tutkitaan, miten lakikirjoissa määritetty oikeus toteutuu käytännössä.
Turvapaikanhakijoiden intressissä on joutuisa ja tehokas turvapaikkaprosessi. Tutkielman tarkastelujaksolla tapahtuneet muutokset eivät kuitenkaan ole palvelleet turvapaikkaprosessin joutuisuuden ja tehokkuuden toteutumista. Tämän lisäksi muutokset ovat merkittävästi heikentäneet turvapaikanhakijan oikeussuojan kokonaisuutta. Viranomaistoiminnasta havaitut muutokset ovat heikentäneet luottamusta viranomaiseen.
Turvapaikkaprosesseja tehostaisi parhaiten se, että kansainvälisen suojelun hakemuksen perusteet saataisiin kattavasti selville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hallintomenettelyä. Tämän takaamiseksi on tärkeää palauttaa turvapaikanhakijan prosessuaaliset oikeussuojan takeet vastaamaan turvapaikanhakijoiden korostunutta oikeussuojan tarvetta. Turvapaikkaprosessin nopeuttamisen ei tule kohdistua hallintomenettelyn ensivaiheeseen. Kansainvälisen suojelun myöntämisen tulkintalinjan madaltaminen ei palvele tehokkuutta vaan yhdessä lakimuutosten kanssa se lisää tarvetta muutoksenhauille ja uusintahakemuksille sekä lisää paperittomien määrää.
Euroopan komissio on esittänyt maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden sääntelykokonaisuutta, jonka tarkoituksena on yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän aiempaa voimakkaampi harmonisoiminen. Esitetyn sääntelyn keskiössä on turvapaikkaprosessien tehostaminen. Yhteinen turvapaikkajärjestelmä kärsii sisäisistä ristiriidoista, sillä kansainvälisen suojelun myöntämisen ihmisoikeusperustaan sekoittuvat jäsenvaltioiden maahanmuuton rajoittamisen tavoitteet. Jäsenvaltioiden keskinäiseen kilpailuun alhaisimmasta mahdollisesta suojelun tasosta on puututtava säätämällä esimerkiksi ensivaiheen vähimmäiskestosta.