Johdannaisten käyttö kestävän rahoituksen edistäjänä : käytöllä saavutettavat hyödyt ja sääntelyn asettamat vaatimukset

Abstract

Ilmastonmuutos on globaali ympäristöhaaste ja siirtymä kohti kestävää ja hiilineutraalia taloutta vaatii maailmanlaajuisesti suuren määrän pitkäaikaista rahoitusta. Kestävällä rahoituksella saattaa olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisen ratkaisemisessa ja kestävän kehityksen edistämisessä. Kestävä rahoitus on suhteellisen uusi rahoituksen laji, jossa rahoitus kohdistetaan kestävää kehitystä tukeviin kohteisiin. Kestävän rahoituksen maksimaalisen kanavoinnin aikaansaamiseksi kestävyysliitännäisten rahoitusinstrumenttien määrä on kasvanut. Johdannaisten puolestapuhujien mukaan ESG-johdannaisia voidaan pitää vallankumouksellisena työkaluna kestävään rahoitukseen liittyen, sillä niiden ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavat pääoman kanavoinnin kestäviin investointeihin, auttavat markkinaosapuolia suojaamaan ESG-tekijöihin liittyvät riskit, edistävät markkinoiden läpinäkyvyyttä, avoimuutta, hinnanmuodostusta ja tehokkuutta sekä myötävaikuttavat markkinoiden jatkuvuuteen.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää johdannaisten käytön mahdollisuuksia ja käytön sääntelyä sekä sen vaikutuksia kestävän rahoituksen yhteydessä. Lisäksi tutkielman keskeinen kysymys on selvittää millaiset sääntelykeinot ohjaavat kestävää rahoitusta ja arvioida niiden tarkoituksenmukaisuutta. Tutkielman tutkimusmetodi on sääntelyteoreettinen ja lainopillinen tutkimus. Lainopillista metodia käytetään täydentämään sääntelyteoreettista argumentointia, sillä tutkimuskysymyksiin vastaaminen edellyttää aihetta koskevan sääntelyn systemaattista tarkastelua, jotta voidaan muodostaa kokonaiskuva asiaa koskevasta sääntelystä. Oikeustieteellisen aineiston lisäksi tutkielman tutkimusaineistoissa on aineistoa myös muilta tieteenaloilta.

Tutkielman johtopäätöksinä esitetään, että kestävällä rahoituksella on keskeinen rooli kestävään ja hiilineutraaliin talouteen siirryttäessä ja, että johdannaisten käyttö kestävän rahoituksen yhteydessä mahdollistaa työkalun, jolla voidaan edistää EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman tavoitteita, erityisesti vähentää kestäviin investointeihin liittyviä riskejä ja edistää pääomien kanavoitumista kestäviin kohteisiin nostamalla velkarahoituksen määrää. Johdannaisten käyttöä kestävän rahoituksen yhteydessä koskeva sääntely ja standardit ovat vielä osin keskeneräisiä, mutta ne pystyvät kuitenkin asettamaan jo hyvät raamit niiden käytölle kestävän rahoituksen yhteydessä. Tutkielman johtopäätöksien valossa EU:n kestävän rahoituksen sääntelypaketti on myös katsottavissa perustelluksi kokonaisuudeksi. Vaikka sääntely ei ole virheetöntä, tutkielmassa esitetään, että sääntely on tarkoituksenmukaista ja pyrkii korjaamaan sääntelyä edeltäneestä tilasta aiheutuneet ongelmat tehokkaasti.