Ensikielen vaikutus italiaa ensikielenään puhuvien suomenoppijoiden imperfektin ja perfektin käytössä
De Luca, Sara (2021-05-05)
Ensikielen vaikutus italiaa ensikielenään puhuvien suomenoppijoiden imperfektin ja perfektin käytössä
De Luca, Sara
(05.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030951
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030951
Tiivistelmä
Tutkin pro gradussani italiaa ensikielenään puhuvien suomenoppijoiden imperfektin ja perfektin käytössä esiintyvää ensikielen vaikutusta. Ensikielen vaikutus tarkoittaa sitä, että kielenoppijan ensikieli, tässä tutkimuksessa italia vaikuttaa hänen tuottamaansa kohdekieleen, tässä tutkimuksessa suomeen. Kieltenväliset vaikutukset ovat tyypillisiä kielenoppimisessa.
Oletan italiaa ensikielenään puhuvien suomenoppijoiden suomenkielisessä tuotoksessa näkyvän heidän ensikielensä vaikutukset menneen ajan aikamuotojen käytössä. Italian kielessä yhdistetty perfekti on menneen ajan kerronnan perustapaus, kun taas suomen kielessä imperfekti on yleisin menneen ajan aikamuoto. Siksi luulen, että italiankieliset suomenoppijat käyttävät suomeksikin enemmän perfektiä menneestä kertoessaan kuin olisi suomen kielelle tyypillistä. Suomen ja italian imperfektin ja perfektin välillä on myös aspektuaalinen ero, joka vaikuttaa aikamuodon käyttöön: suomen imperfekti on aspektiltaan perfektiivinen ja perfekti imperfektiivinen, italian kielen imperfekti taas on aspektiltaan imperfektiivinen ja yhdistetty perfekti perfektiivinen.
Vertailen työssäni italiaa ensikielenään puhuvien tuottamaa aineistoa ruotsia ensikielenään puhuvien tuottamaan aineistoon. Ruotsinkieliset suomenoppijat valikoituivat vertailuryhmäksi siksi, että ruotsin kielessä imperfektin ja perfektin työnjako on samanlainen kuin suomen kielessä, kun taas italian kielessä työnjako on lähes päinvastainen. Tästä syystä oletan, että italiankieliset oppijat käyttävät perfektiä suomeksi enemmän kuin ruotsinkieliset. Aineistoni on peräisin Kansainvälisestä suomenoppijoiden korpuksesta (ICLFI), joka sisältää ulkomaisissa yliopistoissa kerättyjä suomenoppijoiden kirjoittamia suomenkielisiä tekstejä.
Tutkin aihetta laadullisin ja määrällisin menetelmin. Analysoin italiankielisten suomenoppijoiden tuottamia perfektilauseita Scott Jarvisin (2000; 2010) metodin avulla. Jarvis on esitellyt neljä todistetta, joiden löytyessä voidaan sanoa aineistossa olevan kieltenvälistä vaikutusta. Analysoin perfektilauseita laadullisesti ja etsin niistä näitä neljää todistetta. Vertailen myös keskenään italiaa ja ruotsia ensikielinään puhuvien suomenoppijoiden suomenkielisissä lauseissa käytettyjen aikamuotojen määrällistä jakaumaa.
Tutkimuksessani selvisi, että vastoin oletustani italiankieliset suomenoppijat eivät käytä perfektiä sen enempää kuin ruotsinkielisetkään suomenoppijat. Aikamuotojen määrät olivat molemmissa ryhmissä pääpiirteissään samat, mutta italiankieliset käyttivät huomattavasti enemmän preesensiä kuin ruotsinkieliset. Kolme neljästä Jarvisin määrittämistä kieltenvälisen vaikutuksen todisteista toteutui aineistossa. Tämän perusteella aineistossani siis on ensikieli italian aiheuttamaa vaikutusta kohdekieli suomeen, tarkemmin menneen ajan aikamuotojen imperfektin ja perfektin käyttöön. Italia ensikielenä siis vaikuttaa imperfektin ja perfektin välillä valitsemiseen suomen kielessä. Ensikielen vaikutus oli kuitenkin olettamaani monimutkaisempi.
Oletan italiaa ensikielenään puhuvien suomenoppijoiden suomenkielisessä tuotoksessa näkyvän heidän ensikielensä vaikutukset menneen ajan aikamuotojen käytössä. Italian kielessä yhdistetty perfekti on menneen ajan kerronnan perustapaus, kun taas suomen kielessä imperfekti on yleisin menneen ajan aikamuoto. Siksi luulen, että italiankieliset suomenoppijat käyttävät suomeksikin enemmän perfektiä menneestä kertoessaan kuin olisi suomen kielelle tyypillistä. Suomen ja italian imperfektin ja perfektin välillä on myös aspektuaalinen ero, joka vaikuttaa aikamuodon käyttöön: suomen imperfekti on aspektiltaan perfektiivinen ja perfekti imperfektiivinen, italian kielen imperfekti taas on aspektiltaan imperfektiivinen ja yhdistetty perfekti perfektiivinen.
Vertailen työssäni italiaa ensikielenään puhuvien tuottamaa aineistoa ruotsia ensikielenään puhuvien tuottamaan aineistoon. Ruotsinkieliset suomenoppijat valikoituivat vertailuryhmäksi siksi, että ruotsin kielessä imperfektin ja perfektin työnjako on samanlainen kuin suomen kielessä, kun taas italian kielessä työnjako on lähes päinvastainen. Tästä syystä oletan, että italiankieliset oppijat käyttävät perfektiä suomeksi enemmän kuin ruotsinkieliset. Aineistoni on peräisin Kansainvälisestä suomenoppijoiden korpuksesta (ICLFI), joka sisältää ulkomaisissa yliopistoissa kerättyjä suomenoppijoiden kirjoittamia suomenkielisiä tekstejä.
Tutkin aihetta laadullisin ja määrällisin menetelmin. Analysoin italiankielisten suomenoppijoiden tuottamia perfektilauseita Scott Jarvisin (2000; 2010) metodin avulla. Jarvis on esitellyt neljä todistetta, joiden löytyessä voidaan sanoa aineistossa olevan kieltenvälistä vaikutusta. Analysoin perfektilauseita laadullisesti ja etsin niistä näitä neljää todistetta. Vertailen myös keskenään italiaa ja ruotsia ensikielinään puhuvien suomenoppijoiden suomenkielisissä lauseissa käytettyjen aikamuotojen määrällistä jakaumaa.
Tutkimuksessani selvisi, että vastoin oletustani italiankieliset suomenoppijat eivät käytä perfektiä sen enempää kuin ruotsinkielisetkään suomenoppijat. Aikamuotojen määrät olivat molemmissa ryhmissä pääpiirteissään samat, mutta italiankieliset käyttivät huomattavasti enemmän preesensiä kuin ruotsinkieliset. Kolme neljästä Jarvisin määrittämistä kieltenvälisen vaikutuksen todisteista toteutui aineistossa. Tämän perusteella aineistossani siis on ensikieli italian aiheuttamaa vaikutusta kohdekieli suomeen, tarkemmin menneen ajan aikamuotojen imperfektin ja perfektin käyttöön. Italia ensikielenä siis vaikuttaa imperfektin ja perfektin välillä valitsemiseen suomen kielessä. Ensikielen vaikutus oli kuitenkin olettamaani monimutkaisempi.