Maakuntakeskusten tieto- ja viestintäteknologisten suunnitelmien luonne sekä niissä asetetut alkuopetuksen osaamisen tavoitteet
Ahola, Reko (2021-05-03)
Maakuntakeskusten tieto- ja viestintäteknologisten suunnitelmien luonne sekä niissä asetetut alkuopetuksen osaamisen tavoitteet
(03.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030953
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030953
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin maakuntakeskusten tieto- ja viestintäteknologisten (TVT) suunnitelmien luonnetta sekä niissä asetettuja alkuopetuksen osaamisen tavoitteita. Suunnitelmissa asetettuja tavoitteita vertailtiin suunnitelmien kesken sekä suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) asetettuihin laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin. Tässä tutkimuksessa keskityttiin alkuopetukseen, koska peruskoulun ensimmäisillä luokilla hankittu TVT-osaaminen pohjustaa oppimista myös ylemmillä vuosiluokilla.
Tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan yhä enemmän opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla. Useat Euroopan maat uudistavat tai ovat uudistaneet opetussuunnitelmaansa tästä näkökulmasta. Suomi lukeutuu maihin, jotka ovat jo uudistaneet opetussuunnitelmaansa TVT-painotteisemmaksi. Kansallinen opetussuunnitelma ei kuitenkaan aseta tarkkoja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen tavoitteita, joten kaupungit ovat laatineet opetustyön tueksi asiakirjoja, joissa eritellään TVT-osaamisen tavoitteita eri luokka-asteille.
Tutkimuksen aineistona oli yhdentoista maakuntakeskuksen TVT-suunnitelmat. Tutkimusaineostolle tehtiin teorialähtöinen sisällönanalyysi. Suunnitelmien osaamistavoitteet redusoitiin ja luokiteltiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden TVT:n osaamisen kehittämisen pääsuuntien mukaisesti neljään kategoriaan. Lisäksi osaamistavoitteiden määrät kirjattiin osa-alueittain. Erilliseen asiakirjaan selvitettiin sisältävätkö suunnitelmat esimerkkejä ja välineitä, mikä on suunnitelmien tehtävä sekä miten osaamistavoitteet on jaoteltu suunnitelmissa.
TVT-suunnitelmat olivat asiakirjoina erilaisia sekä luonteiltaan että tehtäviltään. Ne katsottiin joko osaksi opetussuunnitelmaa tai opetussuunnitelmaa tukeviksi tai täydentäviksi asiakirjoiksi. Valtaosa kaupungeista jaotteli osaamistavoitteet opetussuunnitelman kehittämisen pääsuuntien mukaisesti neljään osa-alueeseen. Osaamistavoitteiden tueksi lähes kaikki kaupungit listasivat suunnitelmissaan erilaisia välineitä ja esimerkkejä. Maakuntakeskukset listasivat yhteensä 135 eri osaamistavoitetta alkuopetukselle. Muutamaa tavoitetta lukuun ottamatta, osaamistavoitteet vastasivat hyvin opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Tavoitteissa oli eroja maakuntakeskusten välillä. Hieman alle puolet kaikista osaamistavoitteista esiintyivät ainoastaan yksittäisissä TVT-suunnitelmissa. Myös osaamistavoitteiden määrät erosivat maakuntakeskusten välillä.
Tulokset antavat tietoa siitä, minkälainen TVT-osaaminen nähdään tärkeänä suomalaisessa peruskoulussa ja mitä eri taitoja osaamisen tavoitenäkökulmiin nähdään sisältyvän.
Tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan yhä enemmän opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla. Useat Euroopan maat uudistavat tai ovat uudistaneet opetussuunnitelmaansa tästä näkökulmasta. Suomi lukeutuu maihin, jotka ovat jo uudistaneet opetussuunnitelmaansa TVT-painotteisemmaksi. Kansallinen opetussuunnitelma ei kuitenkaan aseta tarkkoja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen tavoitteita, joten kaupungit ovat laatineet opetustyön tueksi asiakirjoja, joissa eritellään TVT-osaamisen tavoitteita eri luokka-asteille.
Tutkimuksen aineistona oli yhdentoista maakuntakeskuksen TVT-suunnitelmat. Tutkimusaineostolle tehtiin teorialähtöinen sisällönanalyysi. Suunnitelmien osaamistavoitteet redusoitiin ja luokiteltiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden TVT:n osaamisen kehittämisen pääsuuntien mukaisesti neljään kategoriaan. Lisäksi osaamistavoitteiden määrät kirjattiin osa-alueittain. Erilliseen asiakirjaan selvitettiin sisältävätkö suunnitelmat esimerkkejä ja välineitä, mikä on suunnitelmien tehtävä sekä miten osaamistavoitteet on jaoteltu suunnitelmissa.
TVT-suunnitelmat olivat asiakirjoina erilaisia sekä luonteiltaan että tehtäviltään. Ne katsottiin joko osaksi opetussuunnitelmaa tai opetussuunnitelmaa tukeviksi tai täydentäviksi asiakirjoiksi. Valtaosa kaupungeista jaotteli osaamistavoitteet opetussuunnitelman kehittämisen pääsuuntien mukaisesti neljään osa-alueeseen. Osaamistavoitteiden tueksi lähes kaikki kaupungit listasivat suunnitelmissaan erilaisia välineitä ja esimerkkejä. Maakuntakeskukset listasivat yhteensä 135 eri osaamistavoitetta alkuopetukselle. Muutamaa tavoitetta lukuun ottamatta, osaamistavoitteet vastasivat hyvin opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Tavoitteissa oli eroja maakuntakeskusten välillä. Hieman alle puolet kaikista osaamistavoitteista esiintyivät ainoastaan yksittäisissä TVT-suunnitelmissa. Myös osaamistavoitteiden määrät erosivat maakuntakeskusten välillä.
Tulokset antavat tietoa siitä, minkälainen TVT-osaaminen nähdään tärkeänä suomalaisessa peruskoulussa ja mitä eri taitoja osaamisen tavoitenäkökulmiin nähdään sisältyvän.