Monikielisyys aikuisten S2-oppijoiden perusopetuksen matematiikan tunneilla
Korkeaniemi-Lehtonen, Niels (2021-05-03)
Monikielisyys aikuisten S2-oppijoiden perusopetuksen matematiikan tunneilla
(03.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030958
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030958
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee aikuisten perusopetuksen monikielisiä käytänteitä matematiikan oppitunneilla. Tutkimuksen osallistujilla on erilaisia kielellisiä ja koulutukseen liittyviä taustoja, minkä takia tutkimukseni analyysin pääfokus on ollut, missä tilanteissa ja miten monikielisyys ilmenee oppitunneilla erilaisten vuorovaikutusten kautta. Tutkimukseni inspiraationa on ollut muun muassa aiempia tutkimuksia liittyen kielellisiin käytänteihin Suomessa, joissa tutkimuskohteina on ollut nuoria tai aikuisia, joilla on ollut suomi toisena kielenä.
Tutkimuskysymykseni on: Miten monikielisyys osoittautuu luokkahuonetilanteissa opetustilanteen voimavaraksi? Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseeni seuraavien tukikysymysten avulla: 1) Millä tavalla oma identiteetti peilautuu opetukseen monikielisyyden kannalta? ja 2) Miten eri oppijoiden taustat vaikuttavat monikielisyyteen ja vaikuttaako monikielisyys positiivisesti vai negatiivisesti luokkahuoneessa? Tutkimuskysymykset kaikkineen auttavat vastaamaan siihen, miten sosiaaliset ja kielelliset tekijät vaikuttavat monikielisyyden käyttöön ja miten luokkahuoneen vuorovaikutukset ilmenevät.
Tukena näiden kysymysten vastaamiseen olen hyödyntänyt keskustelunanalyysin teoriaa ja metodia, jonka kautta olen pystynyt valitsemaan relevantteja sekvenssejä analysoitaviksi. Sen lisäksi pro gradu -tutkielmani ottaa käyttöön kieleilyyn relevantin teorian, joka myös tukee tutkimuskysymystäni. Analyysini koostuu videonauhoitetuista matematiikan oppitunneista, joilla aitoja vuorovaikutustilanteita syntyy. Osallistujien määrä on 14 oppijaa ja materiaali koostuu noin 10 tunnin nauhoituksesta. Analyysini, jossa on 5 tilannesidonnaista alakategoriaa, näyttää miten oppijat käyttävät kielellisiä resursseja eri tavalla, joko sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai sitten oppimistilanteissa hyödyksi. Analyysini osoittaa myös, miten oppijat rakentavat yhteisymmärryksen käyttämällä kielellisiä resurssejaan tai kompetenssejaan. Johtopäätökseni on, että opettajan myönteinen asenne yhdistettynä kielelliseen ja kulttuuriseen tietoisuuteen antaa mahdollisuuden oppijoiden käyttää kaikkia heidän kompetenssejaan opetustilanteissa. Monikielisyyden läsnäolo opetuksessa antaa myös opettajalle mahdollisuuden kartoittaa ja hahmottaa oppijoiden jo ennen oppimaa tietoa, niin että konsepteihin ei sinänsä tarvitse keskittyä, vaan enemmänkin suomenkieliseen sanastoon ja oppimistraditioihin. Integroitu monikielinen käytäntö opetuksessa tukee myös aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja nopeuttaa tavoitetta saada oppijat eteenpäin, joko työelämän tai jatko-opintopolulle.
Tutkimuskysymykseni on: Miten monikielisyys osoittautuu luokkahuonetilanteissa opetustilanteen voimavaraksi? Pyrin vastaamaan tutkimuskysymykseeni seuraavien tukikysymysten avulla: 1) Millä tavalla oma identiteetti peilautuu opetukseen monikielisyyden kannalta? ja 2) Miten eri oppijoiden taustat vaikuttavat monikielisyyteen ja vaikuttaako monikielisyys positiivisesti vai negatiivisesti luokkahuoneessa? Tutkimuskysymykset kaikkineen auttavat vastaamaan siihen, miten sosiaaliset ja kielelliset tekijät vaikuttavat monikielisyyden käyttöön ja miten luokkahuoneen vuorovaikutukset ilmenevät.
Tukena näiden kysymysten vastaamiseen olen hyödyntänyt keskustelunanalyysin teoriaa ja metodia, jonka kautta olen pystynyt valitsemaan relevantteja sekvenssejä analysoitaviksi. Sen lisäksi pro gradu -tutkielmani ottaa käyttöön kieleilyyn relevantin teorian, joka myös tukee tutkimuskysymystäni. Analyysini koostuu videonauhoitetuista matematiikan oppitunneista, joilla aitoja vuorovaikutustilanteita syntyy. Osallistujien määrä on 14 oppijaa ja materiaali koostuu noin 10 tunnin nauhoituksesta. Analyysini, jossa on 5 tilannesidonnaista alakategoriaa, näyttää miten oppijat käyttävät kielellisiä resursseja eri tavalla, joko sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai sitten oppimistilanteissa hyödyksi. Analyysini osoittaa myös, miten oppijat rakentavat yhteisymmärryksen käyttämällä kielellisiä resurssejaan tai kompetenssejaan. Johtopäätökseni on, että opettajan myönteinen asenne yhdistettynä kielelliseen ja kulttuuriseen tietoisuuteen antaa mahdollisuuden oppijoiden käyttää kaikkia heidän kompetenssejaan opetustilanteissa. Monikielisyyden läsnäolo opetuksessa antaa myös opettajalle mahdollisuuden kartoittaa ja hahmottaa oppijoiden jo ennen oppimaa tietoa, niin että konsepteihin ei sinänsä tarvitse keskittyä, vaan enemmänkin suomenkieliseen sanastoon ja oppimistraditioihin. Integroitu monikielinen käytäntö opetuksessa tukee myös aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja nopeuttaa tavoitetta saada oppijat eteenpäin, joko työelämän tai jatko-opintopolulle.