EU:n valtiontukikielto ja jäsenvaltioiden suvereniteetti verotuksen alalla

Abstract

Välitön verotus on edelleen oikeudellinen alue, jolla sääntelyä ei ole EU:n tasolla yhdenmukaistettu ja jäsenvaltioilla on siten yksinomainen toimivalta päättää tarkoituksenmukaiseksi katsomistaan toimenpiteistä. Toisaalta unionin perussopimusten tavoitteena on luoda edellytykset toimivien sisämarkkinoiden luomiselle ja ylläpitämiselle, minkä vuoksi muun muassa valtiontukia pidetään haitallisina tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta, ja siten ne on katsottu perussopimusten vastaisiksi. Yhdessä nämä periaatteet – jäsenvaltioiden suvereniteetti välittömän verotuksen alalla ja tavoite sisämarkkinoista – muodostavat jännitteen, mikä herättää kysymyksen jäsenvaltioiden toimivallan todellisista rajoista. Valtiontukisääntelyn merkitys verotuksen alalla on viime aikoina korostunut entisestään, mikä selittyy komission haitallista verokilpailua ja muita jäsenvaltioiden veropohjaa rapauttavia tekijöitä kohtaan kasvaneella kiinnostuksella. Erityisesti komission toimet ovat kohdistuneet jäsenvaltioiden siirtohinnoittelua koskeviin toimenpiteisiin.

Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus EU:n valtiontukisääntelyyn ja pohtia sitä erityisesti verotuksen näkökulmasta. Tarkastelussa on erityisesti viimeaikainen kehitys verotusta koskevien toimien osalta, jossa unionin yleisen tuomioistuimen viimeaikaiset siirtohinnoitteluun liitännäiset päätökset muodostavat perustavanlaatuisen lähtökohdan tarkastelulle. Näin ollen tutkimuskysymys kiteytyy seuraavalla tavalla: kuinka suurta verotuksellista autonomiaa jäsenvaltiot nauttivat välittömän verotuksen alalla?

Tutkimuskysymykseen vastaaminen edellyttää oikeusdogmaattisen lähestymistavan omaksumista keskittyen siten voimassaolevan oikeuden tarkasteluun tulkinnan ja systematisoinnin keinoja hyväksikäyttäen. EU:n valtiontukisääntelyn ytimen muodostaa SEUT 107(1) artikla. Normin yleisluontoisuuden vuoksi unionin tuomioistuinten runsas tulkintakäytäntö muodostaa tärkeän oikeuslähteen säännöksen täsmällisemmän sisällön määrittämiseksi. Komission viimeaikaisissa toimissa sen valtiontukia koskevissa tutkimuksissa on havaittavissa myös poliittisia päämääriä. Tämän vuoksi, ja siitä huolimatta, että tutkimuksessa painottuu vahvasti lainopillisen metodin hyödyntäminen, ei oikeuspoliittista tarkastelua ole täysin suljettu pois. Tämä auttaa myös ymmärtämään sääntelyn kehityskulkua ja nykyistä tilannetta sekä hahmottamaan mahdollisia tulevaisuuden suuntaviivoja.