Nuoren mielenterveys- ja päihdeläheisen tunnistaminen toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijahuoltopalveluiden ammattilaisten näkökulmasta
Kärkkäinen, Katri (2021-05-04)
Nuoren mielenterveys- ja päihdeläheisen tunnistaminen toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijahuoltopalveluiden ammattilaisten näkökulmasta
(04.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030917
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030917
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tunnistamista toisen asteen oppilaitoksissa opiskelijahuoltopalveluiden ammattilaisten näkökulmasta. Tuotetun tiedon avulla on lisätty ymmärrystä teki-jöistä, jotka mahdollistavat, vaikeuttavat tai edistäisivät opiskelijan tilanteen tunnistamista. Aineisto on kerätty haastattelemalla opiskelijahuoltopalveluiden ammattilaisista kuraattoreita, psykologeja sekä terveydenhoitajia (n=9) Varsinais-Suomen alueen toisen asteen oppilaitoksissa. Aineisto on analysoitu soveltaen fenomenografista lähestymistapaa. Toimeksiantajana on toiminut Varsinais-Suomen mielenterveys-omaiset – FinFami yhdistyksen Kysy nuorelta -hanke.
Tulosten perusteella nuoria mielenterveys- ja päihdeläheisiä oppilaitoksissa tunnistavat sekä opettajat että opis-kelijahuoltopalveluiden ammattilaiset, joista opettajien sekä terveydenhoitajien rooli tunnistajina korostuu. Erityisesti opiskelijan omaan aktiivisuuteen sekä oireiluun liittyvät tekijät sekä mahdollistavat että vaikeuttavat opiskelijan tilanteen tunnistamista. Tulosten perusteella tunnistaminen on tällä hetkellä sattumanvaraista, sillä oppilaitoksissa ei kartoiteta systemaattisesti läheisten psyykkisen oireilun tai päihteiden väärinkäytön aiheuttamaa kuormitusta opiskelijoille.
Tunnistamisen edistämiseksi nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tunnistamisen tulisi olla oppilaitosten kaikkien ammattilaisten yhteinen vastuu, tietoisuuttaa aiheesta tulisi lisätä sekä opiskelijoille että ammattilaisille, aihetta tulisi kar-toittaa systemaattisesti ja yhteistyötä eri tahojen välillä tulisi tehostaa. Tutkielman tulokset saavat vahvistusta kansainvälisestä nuoria hoivaajia koskevasta tutkimuksesta sekä kou-luterveyskyselyn pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä. Samalla tämä tutkielma antaa ensimmäistä kertaa kuvaa nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tunnistamisen mahdollisuuksista, vaikeuksista sekä kehittämistarpeista suomalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa.
Tulosten perusteella nuoria mielenterveys- ja päihdeläheisiä oppilaitoksissa tunnistavat sekä opettajat että opis-kelijahuoltopalveluiden ammattilaiset, joista opettajien sekä terveydenhoitajien rooli tunnistajina korostuu. Erityisesti opiskelijan omaan aktiivisuuteen sekä oireiluun liittyvät tekijät sekä mahdollistavat että vaikeuttavat opiskelijan tilanteen tunnistamista. Tulosten perusteella tunnistaminen on tällä hetkellä sattumanvaraista, sillä oppilaitoksissa ei kartoiteta systemaattisesti läheisten psyykkisen oireilun tai päihteiden väärinkäytön aiheuttamaa kuormitusta opiskelijoille.
Tunnistamisen edistämiseksi nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tunnistamisen tulisi olla oppilaitosten kaikkien ammattilaisten yhteinen vastuu, tietoisuuttaa aiheesta tulisi lisätä sekä opiskelijoille että ammattilaisille, aihetta tulisi kar-toittaa systemaattisesti ja yhteistyötä eri tahojen välillä tulisi tehostaa. Tutkielman tulokset saavat vahvistusta kansainvälisestä nuoria hoivaajia koskevasta tutkimuksesta sekä kou-luterveyskyselyn pohjalta tehdyistä johtopäätöksistä. Samalla tämä tutkielma antaa ensimmäistä kertaa kuvaa nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tunnistamisen mahdollisuuksista, vaikeuksista sekä kehittämistarpeista suomalaisissa toisen asteen oppilaitoksissa.