Vierasvelkavakuudella turvatun velan maksusta johtuva takaisinsaantiriski ja osapuolten keskinäinen vastuunjako

Abstract

Tutkielmassa käsitellään velkojalle ja vierasvelkavakuudenantajalle syntyviä takaisinsaantiriskejä tilanteessa, jossa konkurssiin menneen velallisen maksama päävelka on tullut velan maksulla suoritetuksi ja tätä velkaa turvaava maksu palautetuksi vierasvelkavakuudenantaneelle kolmannelle. Velan maksu velkojalle, jonka turvana on ollut vierasvelkavakuus, on velallisen konkurssivelkojiston kannalta vahingollista, sillä pesään ei tule vastaavaa omaisuutta maksulla takaisin. Konkurssipesän intressissä on näin ollen tämänkaltaisten maksujen takaisinsaantilain mukainen peräyttäminen, velkojan intressissä puolestaan maksun voimassa pysyminen tai mahdollisuus kääntyä vierasvelkavakuudenantajan puoleen ja vierasvelkavakuudenantajan intressissä taas puolestaan vakuuden vapautuminen. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan takaisinsaantiriskiin varautumista ja sen mielekkyyttä.

Käytetty tutkimusmetodi on lainopillinen. Tutkielman tarkoituksena on muun muassa takaisinsaantilain säännösten ja oikeuskäytännön sekä oikeuskirjallisuudessa esitettyjen tulkintakannanottojen avulla arvioida takaisinsaantiriskiä ja sitä, kenelle lopullinen vastuu takaisinsaannissa kuuluu: velkojalle, vierasvelkavakuudenantajalle vai konkurssipesälle. Tutkielmassa pyritään sovittamaan varallisuusoikeudellinen kolmikanta-asetelma konkurssitakaisinsaantitilanteeseen, ja tällä tavoin pyrkiä arvioimaan takaisinsaantilain erityisesti kolmannen asemaa koskevia säännöksiä, joissa maksun peräytys, vakuuden palauttaminen tai arvon korvaaminen ja velkojan vähennysoikeus on sovitettu yhteen. Aihepiiriin liittyviä kysymyksiä on oikeuskirjallisuudessa pääsääntöisesti käsitelty tiettyjen osakysymysten osalta, mutta kokonaisvaltaisempaa, takaisinsaantiasian osapuolten vastuita ja riskejä havainnollistavaa tutkimusta ei ole tehty.

Tutkielman johtopäätös on, että takaisinsaantilain kolmannen asemaa koskevat säännökset jakavat pääsääntöisesti vastuun oikeille osapuolille. Velkoja harvemmin kantaa viimesijaisen vastuun suorituksen peräytyessä ja vilpittömässä mielessä ollutta velkojaa suojataan tehokkaasti. Vakuudenantajan todetaan lähtökohtaisesti ja aiheellisesti kärsivän viimesijaisen vastuun. Takaisinsaantilain voidaan katsoa olevan varsin pesämyönteinen ja konkurssipesän voivan peräyttää suorituksia niin velkojalta kuin myös vierasvelkavakuudenantajalta. Vierasvelkavakuuden päävelkaan nähden liitännäisen luonteen kuitenkin havaitaan rajaavan konkurssipesän mahdollisuuksia saada suorituksia pesään. Velkoja ja vierasvelkavakuudenantaja voivat lisäksi riskin kannalta sopia vakuusehdoissaan keskinäisestä vastuunpalautumisesta. Osapuolten huolellisen menettelyn ja takaisinsaantiriskiin varautumisen todetaan olevan perusteltua.