Sairauslomalaisen oikeusasema
Innanen, Sari (2021-05-07)
Sairauslomalaisen oikeusasema
(07.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030905
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030905
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tarkastellaan sairauslomalaisen oikeusasemaa. Sairauden, tapaturman, työkyvyttömyyden sekä sairaaksi kirjoittamisen käsitteitä on selvitetty siinä laajuudessa, kuin on ollut tarpeellista. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitkä ovat sairauslomalaisen oikeudet ja velvollisuudet sairausloman ollessa vielä kesken. Vastaavasti on selvitetty minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet työnantajalla on sairauslomalaisen sairausloman kestäessä puuttua mahdollisiin sairausloman aikaisiin väärinkäytöksiin.
Työsuhde on usein voimakkaastikin jännitteinen suhde työntekijän ja työnantajan välillä. Olen opinnäytetyössäni ottanut tarkemman tarkastelun kohteeksi yhden oikeustapauksen, joka kokoaa yhteen hovioikeuksien ja työtuomioistuinten pitkäaikaisen linjan. Analysoimassani työtuomioistuimen ratkaisussa TT: 2013-36 ovat sairauslomalaisen suojeluperiaate ja sairauslomalaisen lojaliteettiperiaate työnantajaa kohtaan periaatteellisessa jännitteessä keskenään. Molemmat periaatteet eivät voi täysimääräisesti toteutua; toisen periaatteen on väistyttävä. On kiinnitettävä huomiota periaatteiden toteutumisasteeseen ja toisaalta niiden toteutumisen tärkeyteen.
Analysoin oikeustapauksen normatiivisen rakenteen, ratkaisun kohdentuvuuden ja syvyyden. Avaan ratkaisun avainpremissin, hukkapremissin, piilevän premissin, torjutun premissin sekä päätöksestä kokonaan puuttuvan premissin. Opinnäytetyössäni olen pohtinut myös sitä, olisiko tapauksen voinut ratkaista toisin. Olen hakenut analogiaa Jaakko Jonkan väitöskirjan punnintamallista ja soveltanut sitä, kun olen punninnut analysoimani oikeustapauksen (TT: 2013-36) periaatteita eli työntekijän suojeluperiaatetta sekä lojaliteettiperiaatetta keskenään.
Työntekijän oikeuksista, velvollisuuksista ja asemasta sairausloman aikana on kirjoitettu yllättävän vähän. Sairauslomalaisen asema on kuitenkin herättänyt keskustelua niin kauan kuin sairauslomia on myönnetty. Työnantajat ovat epäilleet sairauslomien väärinkäyttöä ja päättäneet työsuhteita epäilyjen perusteella.
Opinnäytetyön keskeinen lähdeaineisto koostuu oikeuskirjallisuudesta, hovioikeuksien sekä työtuomioistuinten ratkaisuista.
Työsuhde on usein voimakkaastikin jännitteinen suhde työntekijän ja työnantajan välillä. Olen opinnäytetyössäni ottanut tarkemman tarkastelun kohteeksi yhden oikeustapauksen, joka kokoaa yhteen hovioikeuksien ja työtuomioistuinten pitkäaikaisen linjan. Analysoimassani työtuomioistuimen ratkaisussa TT: 2013-36 ovat sairauslomalaisen suojeluperiaate ja sairauslomalaisen lojaliteettiperiaate työnantajaa kohtaan periaatteellisessa jännitteessä keskenään. Molemmat periaatteet eivät voi täysimääräisesti toteutua; toisen periaatteen on väistyttävä. On kiinnitettävä huomiota periaatteiden toteutumisasteeseen ja toisaalta niiden toteutumisen tärkeyteen.
Analysoin oikeustapauksen normatiivisen rakenteen, ratkaisun kohdentuvuuden ja syvyyden. Avaan ratkaisun avainpremissin, hukkapremissin, piilevän premissin, torjutun premissin sekä päätöksestä kokonaan puuttuvan premissin. Opinnäytetyössäni olen pohtinut myös sitä, olisiko tapauksen voinut ratkaista toisin. Olen hakenut analogiaa Jaakko Jonkan väitöskirjan punnintamallista ja soveltanut sitä, kun olen punninnut analysoimani oikeustapauksen (TT: 2013-36) periaatteita eli työntekijän suojeluperiaatetta sekä lojaliteettiperiaatetta keskenään.
Työntekijän oikeuksista, velvollisuuksista ja asemasta sairausloman aikana on kirjoitettu yllättävän vähän. Sairauslomalaisen asema on kuitenkin herättänyt keskustelua niin kauan kuin sairauslomia on myönnetty. Työnantajat ovat epäilleet sairauslomien väärinkäyttöä ja päättäneet työsuhteita epäilyjen perusteella.
Opinnäytetyön keskeinen lähdeaineisto koostuu oikeuskirjallisuudesta, hovioikeuksien sekä työtuomioistuinten ratkaisuista.