Lukion fysiikan oppikirjojen tehtävien tyypit ja taksonominen jaottelu
Suomi, Saara (2021-05-12)
Lukion fysiikan oppikirjojen tehtävien tyypit ja taksonominen jaottelu
(12.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030886
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052030886
Tiivistelmä
Oppikirjoja pidetään yhä usein pääasiallisena opetusmateriaalina lukioissa. Oppikirjojen tehtävät ovat näin tärkeässä roolissa oppimisprosesseissa ja niiden avulla opetellaan erilaisia opetussuunnitelman vaatimia tietoja ja taitoja. Lopulta ylioppilastutkinnossa selvitetään, onko opetussuunnitelman asettamat tavoitteet toteutuneet.
Tässä tutkimuksessa analysoitiin lukion fysiikan oppikirjojen tehtäviä Bloomin uudistetulla taksonomialla sekä luokittelulla eri tehtävätyyppeihin. Vuonna 2015 julkaistun lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia fysiikan oppikirjasarjoja
oli ainoastaan yksi, joten kyseinen kirjasarja toimi tutkimuksen aineistona. Oppikirjojen tehtävien analysoinnin lisäksi tuloksia verrattiin Syrjön (2015) tutkimukseen, jonka osana hän analysoi samoin menetelmin fysiikan ylioppilaskirjoitusten
tehtäviä keväiltä 2009 ja 2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisten ajattelun ja tiedon tasojen käytön oppikirjojen tehtävät mahdollistavat sekä kuinka monipuolisia tehtävät oppikirjoissa olivat.
Tutkimuksessa havaittiin, että lukion fysiikan oppikirjojen tehtävät vaativat luonnontieteille tyypillisesti suurimmaksi osaksi käsite- ja menetelmätietoa. Erilaisia tehtävätyyppejä oli monipuolisesti, mutta erityisesti sanallisia tehtäviä sekä laskutehtäviä oli yli 50 % jokaisessa kirjassa, jolloin muiden tehtävätyyppien määrät jäivät vähäisiksi. Lukion fysiikan oppikirjojen tehtävät painottuivat myös alemman tason ajattelua vaativiin tehtäviin eli tehtävät vaativat lähinnä muistamista, ymmärtämistä ja soveltamista. Tuloksia vertailtaessa Syrjön saamiin tuloksiin huomattiin, että ylioppilaskirjoitusten tehtävät painottuivat korkeamman tason ajattelua vaativiin tehtäviin eli analysoimista, arvioimista ja luomista vaativiin tehtäviin. Ero oppikirjojen tehtävien laadun ja ylioppilaskirjoitusten tehtävien laadun välillä on siis valtava.
Jos opiskelijan pääasiallinen oppimismateriaali on ainoastaan kirja, harppaus lukion fysiikan kursseilta ylioppilaskirjoituksiin on suuri. Lukion fysiikan oppikirjojen tehtäviä tulisi monipuolistaa lisäämällä eri tyyppisiä tehtäviä ja vähentämällä sanallisten tehtävien ja laskutehtävien osuutta kaikista tehtävistä. Lisäksi oppikirjojen tehtävissä tulisi lisätä enemmän korkeamman tason ajattelua vaativia tehtäviä, jotta opiskelijat saavat tarpeeksi haastetta ja pystyvät paremmin valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Koska oppikirjojen tehtävät eivät itsessään riitä harjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa vaadittuja ajattelun taitoja, opettajan vastuu kasvaa.
Tässä tutkimuksessa analysoitiin lukion fysiikan oppikirjojen tehtäviä Bloomin uudistetulla taksonomialla sekä luokittelulla eri tehtävätyyppeihin. Vuonna 2015 julkaistun lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia fysiikan oppikirjasarjoja
oli ainoastaan yksi, joten kyseinen kirjasarja toimi tutkimuksen aineistona. Oppikirjojen tehtävien analysoinnin lisäksi tuloksia verrattiin Syrjön (2015) tutkimukseen, jonka osana hän analysoi samoin menetelmin fysiikan ylioppilaskirjoitusten
tehtäviä keväiltä 2009 ja 2010. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisten ajattelun ja tiedon tasojen käytön oppikirjojen tehtävät mahdollistavat sekä kuinka monipuolisia tehtävät oppikirjoissa olivat.
Tutkimuksessa havaittiin, että lukion fysiikan oppikirjojen tehtävät vaativat luonnontieteille tyypillisesti suurimmaksi osaksi käsite- ja menetelmätietoa. Erilaisia tehtävätyyppejä oli monipuolisesti, mutta erityisesti sanallisia tehtäviä sekä laskutehtäviä oli yli 50 % jokaisessa kirjassa, jolloin muiden tehtävätyyppien määrät jäivät vähäisiksi. Lukion fysiikan oppikirjojen tehtävät painottuivat myös alemman tason ajattelua vaativiin tehtäviin eli tehtävät vaativat lähinnä muistamista, ymmärtämistä ja soveltamista. Tuloksia vertailtaessa Syrjön saamiin tuloksiin huomattiin, että ylioppilaskirjoitusten tehtävät painottuivat korkeamman tason ajattelua vaativiin tehtäviin eli analysoimista, arvioimista ja luomista vaativiin tehtäviin. Ero oppikirjojen tehtävien laadun ja ylioppilaskirjoitusten tehtävien laadun välillä on siis valtava.
Jos opiskelijan pääasiallinen oppimismateriaali on ainoastaan kirja, harppaus lukion fysiikan kursseilta ylioppilaskirjoituksiin on suuri. Lukion fysiikan oppikirjojen tehtäviä tulisi monipuolistaa lisäämällä eri tyyppisiä tehtäviä ja vähentämällä sanallisten tehtävien ja laskutehtävien osuutta kaikista tehtävistä. Lisäksi oppikirjojen tehtävissä tulisi lisätä enemmän korkeamman tason ajattelua vaativia tehtäviä, jotta opiskelijat saavat tarpeeksi haastetta ja pystyvät paremmin valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin. Koska oppikirjojen tehtävät eivät itsessään riitä harjoittamaan ylioppilaskirjoituksissa vaadittuja ajattelun taitoja, opettajan vastuu kasvaa.