Miksi käsityö? : Mitkä tekijät ohjaavat oppilaan käsityön valintaa tai valitsematta jättämistä
Piirainen, Annika (2021-04-21)
Miksi käsityö? : Mitkä tekijät ohjaavat oppilaan käsityön valintaa tai valitsematta jättämistä
(21.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130986
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130986
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä tekijät ohjaavat oppilasta yläkoulun oppiainevalintoja tehdessään käsityön valintaan tai valitsematta jättämiseen. Lisäksi selvitettiin eroavatko oppilaan arvostukset ja odotukset omia kykyjään kohtaan käsityön valinneiden ja valitsematta jättäneiden välillä. Näitä asioita haluttiin selvittää, sillä tulevana käsityön opettajana haluan kuulla oppilaiden ajatuksia käsityöoppiaineesta ja mitä pystyn tekemään itse niiden asioiden suhteen, jotta oppilaat olisivat kiinnostuneita valitsemaan käsityön valinnaisaineekseen. Tutkimuksessa selvitettiin kolmen eri ulottuvuuden yhteyttä käsityön valintaan. Näitä ulottuvuuksia olivat arvostukset, odotukset ja sosiaalinen ympäristö. Arvostukset ja odotukset pohjautuvat Jacquelynne Ecclesin ja kumppaneiden (1983) odotusarvoteoriaan ja sosiaalista ympäristöä on lähdetty käsittelemään Urie Brofenbrennerin (1996) ekologisen ympäristön teorian ohjaamana.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka muodostettiin kolmen valmiin mittarin pohjalta. Tutkimukseen osallistui kolme koulua, joista Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 71 oppilasta. Aineistosta muodostettiin summamuuttujia, joita analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Summamuuttujia ristiintaulukoitiin ja niiden keskiarvohajontoja testattiin Mann-Whitneyn U-testillä.
Tutkimuksen mukaan erityisesti arvostuksilla havaittiin yhteys käsityön valintaan. Arvostukset jaoteltiin neljään ulottuvuuteen: kiinnostusarvo, tärkeysarvo, hyötyarvo sekä kustannukset. Näistä kolmella ensimmäisellä oli kohtalainen yhteys valintoihin, kun taas viimeisellä eli kustannuksilla ei havaittu merkittävää yhteyttä. Tässä tutkimuksessa ei saatu vahvistusta odotusten tai sosiaalisen ympäristön yhteydestä käsityön valintoihin, vaikka odotusarvoteoriankin mukaan näillä on havaittu olevan merkitystä oppiainevalintoihin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka perustuu valmiiksi testattuihin mittareihin. Mittarit on jaoteltu arvostuksiin (Gaspard, Dicke, Flunger, Schreier, Häfner, Trautwein & Nagengast 2015), odotuksiin (Lazarides, Viljaranta, Aunola, Pesu & Nurmi 2016) ja sosiaaliseen ympäristöön (Murtomaa & Ryynänen 2012). Tulosten merkitsevyys olikin monissa tapauksissa hyvä p-arvon ollessa usein alle 0,05. Tutkimuksessa tavoiteltiin suurempaa aineistokokoa, mutta Covid-19-viruksesta johtuva poikkeusaika tutkimuksen teon aikana teki aineistonhankinnan hankalaksi. Aineistokokoon (n = 71) voidaan siis olla tyytyväisiä poikkeustilanne huomioituna.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka muodostettiin kolmen valmiin mittarin pohjalta. Tutkimukseen osallistui kolme koulua, joista Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 71 oppilasta. Aineistosta muodostettiin summamuuttujia, joita analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Summamuuttujia ristiintaulukoitiin ja niiden keskiarvohajontoja testattiin Mann-Whitneyn U-testillä.
Tutkimuksen mukaan erityisesti arvostuksilla havaittiin yhteys käsityön valintaan. Arvostukset jaoteltiin neljään ulottuvuuteen: kiinnostusarvo, tärkeysarvo, hyötyarvo sekä kustannukset. Näistä kolmella ensimmäisellä oli kohtalainen yhteys valintoihin, kun taas viimeisellä eli kustannuksilla ei havaittu merkittävää yhteyttä. Tässä tutkimuksessa ei saatu vahvistusta odotusten tai sosiaalisen ympäristön yhteydestä käsityön valintoihin, vaikka odotusarvoteoriankin mukaan näillä on havaittu olevan merkitystä oppiainevalintoihin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka perustuu valmiiksi testattuihin mittareihin. Mittarit on jaoteltu arvostuksiin (Gaspard, Dicke, Flunger, Schreier, Häfner, Trautwein & Nagengast 2015), odotuksiin (Lazarides, Viljaranta, Aunola, Pesu & Nurmi 2016) ja sosiaaliseen ympäristöön (Murtomaa & Ryynänen 2012). Tulosten merkitsevyys olikin monissa tapauksissa hyvä p-arvon ollessa usein alle 0,05. Tutkimuksessa tavoiteltiin suurempaa aineistokokoa, mutta Covid-19-viruksesta johtuva poikkeusaika tutkimuksen teon aikana teki aineistonhankinnan hankalaksi. Aineistokokoon (n = 71) voidaan siis olla tyytyväisiä poikkeustilanne huomioituna.