Oikeushistoriallinen tutkimus auskultoinnin muotoutumisesta oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessissa vuosina 1901–1993
Koivu, Onni (2021-05-02)
Oikeushistoriallinen tutkimus auskultoinnin muotoutumisesta oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessissa vuosina 1901–1993
(02.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131143
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131143
Tiivistelmä
Suomessa oikeudenkäyntilaitoksen uudistaminen eurooppalaista standardia vastaavaksi toteutettiin verrattain myöhään, vasta 1990-luvulla. Uudistuksen yhteydessä alioikeuksien keskiaikainen jako kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksiin purettiin ja oikeudenkäyntimenettely päivitettiin vuoden 1734 lain mukaisesta muodostaan. Kaikkea ei kuitenkaan muutettu: läpi 1900-luvun vahvasti kritisoitu auskultointijärjestelmä näytti säilyttäneen vuosisataisen muotonsa. Uudistetussa oikeudenkäyntilaitoksessakin auskultantin tehtävänä oli varatuomarin arvonimen ansaitakseen työskennellä alioikeudessa ensin tuomarin aputehtävissä ja sen jälkeen omin vastuin muun muassa alioikeuden puheenjohtajana.
Edellä hahmoteltu oikeudellisen instituution näennäisen muuttumattomuuden ja yhteiskunnan radikaalin samanaikaisen muutoksen välinen ristiriita toimi kimmokkeena tutkimuskohteen valinnalle. Tutkimuskohdetta, auskultoinnin muotoutumista oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessissa, tutkitaan oikeushistorian menetelmin selvittämällä vastausta kysymykseen: ”Miten ja miksi auskultointijärjestelmä muuttui oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessin aikana?”. Tutkimuskysymykseen vastataan hyödyntäen oikeudenkäyntilaitosta käsittelevää lähdeaineistoa aina oikeustieteellisistä julkaisuista lehtikirjoituksiin ja tilastoihin. Merkittävän osan lähdeaineistoa muodostaa lisäksi oikeudenkäyntiuudistusta koskeva virallisaineisto.
Keskeisenä tutkimustuloksena on auskultoinnin säilyminen olennaisesti muuttumattomana läpi oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessin. Lukuisten uudistushankkeiden tiellä seisoi auskultoinnin merkitys alioikeuksien työvoimatarpeen turvaajana. Auskultanttien edullisen työvoimapanoksen vaihtaminen korkeammin palkattuun lakimiestyövoimaan olisi tullut valtiolle kalliiksi. Toisaalta oli myös niin, ettei lakimieskunnan sisältäkään löytynyt konsensusta auskultoinnin vastaiseksi järjestämiseksi.
Edellä hahmoteltu oikeudellisen instituution näennäisen muuttumattomuuden ja yhteiskunnan radikaalin samanaikaisen muutoksen välinen ristiriita toimi kimmokkeena tutkimuskohteen valinnalle. Tutkimuskohdetta, auskultoinnin muotoutumista oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessissa, tutkitaan oikeushistorian menetelmin selvittämällä vastausta kysymykseen: ”Miten ja miksi auskultointijärjestelmä muuttui oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessin aikana?”. Tutkimuskysymykseen vastataan hyödyntäen oikeudenkäyntilaitosta käsittelevää lähdeaineistoa aina oikeustieteellisistä julkaisuista lehtikirjoituksiin ja tilastoihin. Merkittävän osan lähdeaineistoa muodostaa lisäksi oikeudenkäyntiuudistusta koskeva virallisaineisto.
Keskeisenä tutkimustuloksena on auskultoinnin säilyminen olennaisesti muuttumattomana läpi oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisprosessin. Lukuisten uudistushankkeiden tiellä seisoi auskultoinnin merkitys alioikeuksien työvoimatarpeen turvaajana. Auskultanttien edullisen työvoimapanoksen vaihtaminen korkeammin palkattuun lakimiestyövoimaan olisi tullut valtiolle kalliiksi. Toisaalta oli myös niin, ettei lakimieskunnan sisältäkään löytynyt konsensusta auskultoinnin vastaiseksi järjestämiseksi.