Uskonnollinen sosialisaatio ja sukupuoli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys Ry:n nuorten kertomuskirjoissa Heidän kanssaan kulje ja Sydän valoa vasten
Koivukangas, Reetta (2021-04-27)
Uskonnollinen sosialisaatio ja sukupuoli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys Ry:n nuorten kertomuskirjoissa Heidän kanssaan kulje ja Sydän valoa vasten
(27.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130997
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130997
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys Ry:n julkaisemia nuorten kertomuskirjoja Heidän kanssaan kulje (2018) ja Sydän valoa vasten (2020). Tarkastelen kertomuksia uskonnollisen sosialisaation ja sukupuolen näkökulmista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lähilukua. Kertomuksia tarkastellaan tutkielmassa fiktiivisinä teksteinä, mutta samalla representaatioina vanhoillislestadiolaisuuden eletystä todellisuudesta.
Kertomuksissa kuvatun perusteella keskeisiä sosialisaatioagentteja vanhoillislestadiolaisen nuoruudessa ovat perhe, yhteisö, koulu ja ikätoverit sekä media. Etenkin merkityksellisiä uskonnolliselle sosialisaatiolle ovat perheen, yhteisön ja
ikätovereiden vaikutukset. Nuoret kuvataan kertomuksissa myös itse aktiivisina sosialisaatioon vaikuttavina toimijoina. Kertomuskirjat osaltaan toteuttavat yhteisön sosialisaatiopyrkimyksiä ja välittävät lukijalleen keskeisenä pidetyn
vanhoillislestadiolaisen opillisen aineksen, kuten uskon elämän tärkeimpänä asiana, vanhoillislestadiolaisuuden ainoana pelastavana uskona, yhteisöllisyyden korostuksen ja keskeiset elämäntapanormit. Näitä sisältöjä kertomuksissa välitetään tyypillisesti erilaisten vastakkainasetteluiden kautta.
Kertomusten välittämät sukupuolen kuvaukset ovat pitkälti perinteisten sukupuoliroolien mukaisia ja niihin ohjaavia. Sukupuolikäsitys on binäärinen, ja kertomuksissa esitetään vain tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä. Kertomukset ovat varsin perhekeskeisiä. Kertomuksissa ilmennetään vanhoillislestadiolaisuuden heteronormatiivista parisuhdekäsitystä ihastumisen, seurustelun, avioliiton ja perhe-elämän kuvauksissa, ja niissä ohjeistetaan nuoria oikeanlaisessa, avioliittoon tähtäävässä seurustelussa. Seksuaalisuutta käsitellään kirjoissa varsin vähän, mutta siihen liittyen etenkin ehkäisyopetusta ja ihastumista pohditaan.
Kertomuksissa kuvatun perusteella keskeisiä sosialisaatioagentteja vanhoillislestadiolaisen nuoruudessa ovat perhe, yhteisö, koulu ja ikätoverit sekä media. Etenkin merkityksellisiä uskonnolliselle sosialisaatiolle ovat perheen, yhteisön ja
ikätovereiden vaikutukset. Nuoret kuvataan kertomuksissa myös itse aktiivisina sosialisaatioon vaikuttavina toimijoina. Kertomuskirjat osaltaan toteuttavat yhteisön sosialisaatiopyrkimyksiä ja välittävät lukijalleen keskeisenä pidetyn
vanhoillislestadiolaisen opillisen aineksen, kuten uskon elämän tärkeimpänä asiana, vanhoillislestadiolaisuuden ainoana pelastavana uskona, yhteisöllisyyden korostuksen ja keskeiset elämäntapanormit. Näitä sisältöjä kertomuksissa välitetään tyypillisesti erilaisten vastakkainasetteluiden kautta.
Kertomusten välittämät sukupuolen kuvaukset ovat pitkälti perinteisten sukupuoliroolien mukaisia ja niihin ohjaavia. Sukupuolikäsitys on binäärinen, ja kertomuksissa esitetään vain tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä. Kertomukset ovat varsin perhekeskeisiä. Kertomuksissa ilmennetään vanhoillislestadiolaisuuden heteronormatiivista parisuhdekäsitystä ihastumisen, seurustelun, avioliiton ja perhe-elämän kuvauksissa, ja niissä ohjeistetaan nuoria oikeanlaisessa, avioliittoon tähtäävässä seurustelussa. Seksuaalisuutta käsitellään kirjoissa varsin vähän, mutta siihen liittyen etenkin ehkäisyopetusta ja ihastumista pohditaan.