Johtamisen toimintamalleja ja HRM-menettelytapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi : Diskurssianalyyttinen tutkielma valituista työeläkevakuuttajien artikkeleista ajalta 2010-2017
Sivonen, Päivi (2021-05-14)
Johtamisen toimintamalleja ja HRM-menettelytapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi : Diskurssianalyyttinen tutkielma valituista työeläkevakuuttajien artikkeleista ajalta 2010-2017
Sivonen, Päivi
(14.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131004
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131004
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää sellaisia johtamisen toimintatapoja, joilla voidaan edistää työhyvinvointia työeläkevakuuttajien mukaan. Työeläkevakuuttajilla tarkoitetaan kuutta tutkimuksen kohdeorganisaatioiksi määriteltyä työeläkelaitosta, joita ovat Eläkevakuutusyhtiö Veritas, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Keskinäinen työeläkevakuuutusyhtiö Varma ja Keva.
Tutkielmassa tarkastellaan työhyvinvointia edistäviä johtamisen toimintatapoja. Työhyvinvointi käsitetään merkittäväksi tekijäksi, kun kyse on työurien pidentämisestä. Tarkastelu liitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen eli HRM:n yhteyteen Harvardin mallilla, koska erilaisten johtamisen toimintapojen käsitetään ilmenevän HR-käytännöissä. Työhyvinvoinnin teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnin johtamisesta, työhyvinvoinnin käsitteellisestä kokonaisuudesta ja työhyvinvointiliitännäisistä tarkastelumalleista.
Tutkielman tutkimusaineisto muodostuu kaikkiaan 371 valitusta artikkelista, joita oli julkaistu työeläkevakuuttajien asiakaslehdissä, asiakaslehtiä korvaavissa kirjallisissa tuotoksissa tai työeläkevakuuttajien internetpohjaisissa julkaisukanavissa. Tutkimusaineiston muodostaminen edellytti ennen analyysiä tunnistamis-, rajaamis- ja valintasääntöjen määrittelyä. Työhyvinvointia käsittelevät artikkelitekstit tunnistettiin työhyvinvoinnin teoreettisen viitekehyksen avulla. Analysointia varten aineisto jaettiin neljään eri tulkintayksikköön, joiden perusteella mahdollistui tutkimuskysymyksiin vastaaminen.
Työhyvinvointia edistäviä johtamisen toimintatapoja selvitetään tutkielmassa diskurssianalyysillä. Apumetodeina käytetään sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkimustuloksina esitetään kahdeksan diskurssia ja kolme subjektipositiota, joiden avulla kuvataan työhyvinvointia edistäviä johtamisen toimintatapoja. Nämä työhyvinvointia edistävät johtamisen tavat määritellään tutkimustuloksina johtamisen toimintamalleiksi ja HRM-menettelytavoiksi.
Tutkielmassa tarkastellaan työhyvinvointia edistäviä johtamisen toimintatapoja. Työhyvinvointi käsitetään merkittäväksi tekijäksi, kun kyse on työurien pidentämisestä. Tarkastelu liitetään henkilöstövoimavarojen johtamisen eli HRM:n yhteyteen Harvardin mallilla, koska erilaisten johtamisen toimintapojen käsitetään ilmenevän HR-käytännöissä. Työhyvinvoinnin teoreettinen viitekehys muodostuu työhyvinvoinnin johtamisesta, työhyvinvoinnin käsitteellisestä kokonaisuudesta ja työhyvinvointiliitännäisistä tarkastelumalleista.
Tutkielman tutkimusaineisto muodostuu kaikkiaan 371 valitusta artikkelista, joita oli julkaistu työeläkevakuuttajien asiakaslehdissä, asiakaslehtiä korvaavissa kirjallisissa tuotoksissa tai työeläkevakuuttajien internetpohjaisissa julkaisukanavissa. Tutkimusaineiston muodostaminen edellytti ennen analyysiä tunnistamis-, rajaamis- ja valintasääntöjen määrittelyä. Työhyvinvointia käsittelevät artikkelitekstit tunnistettiin työhyvinvoinnin teoreettisen viitekehyksen avulla. Analysointia varten aineisto jaettiin neljään eri tulkintayksikköön, joiden perusteella mahdollistui tutkimuskysymyksiin vastaaminen.
Työhyvinvointia edistäviä johtamisen toimintatapoja selvitetään tutkielmassa diskurssianalyysillä. Apumetodeina käytetään sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkimustuloksina esitetään kahdeksan diskurssia ja kolme subjektipositiota, joiden avulla kuvataan työhyvinvointia edistäviä johtamisen toimintatapoja. Nämä työhyvinvointia edistävät johtamisen tavat määritellään tutkimustuloksina johtamisen toimintamalleiksi ja HRM-menettelytavoiksi.