Tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan käyttöönoton ajurit laskentatoimessa
Saarinen, Sebastian (2021-05-17)
Tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan käyttöönoton ajurit laskentatoimessa
Saarinen, Sebastian
(17.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131009
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052131009
Tiivistelmä
Tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan hyödyntämisestä puhutaan paljon ja laskentatoimen prosessit nähdään niille hyvänä käyttökohteena prosessien säännönmukaisuuden ja toistuvuuden takia. Toistaiseksi teknologioiden käyttöönottoa laskentatoimessa on tutkittu akateemisesti hyvin vähän, eikä tutkimuksia käyttöönoton ajureista ja esteistä juuri ole. Käyttöönottoa edistävät ja estävät tekijät ovat kuitenkin tärkeä ymmärtää sekä akateemisesta että käytännönläheisestä näkökulmasta.
Tämän empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on parantaa käsitystämme ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä laskentatoimen prosesseissa. Tarkemmin sanottuna, siinä tutkitaan, mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät estävät ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöönottoa, ja miltä ohjelmistorobotiikka ja tekoälyn hyödyntäminen konkreettisesti näyttää laskentatoimen prosesseissa. Tutkimus hyödyntää aiempaa Innesin ja Mitchellin (1990) aloittamaa tutkimuslinjaa, jossa ajurit ja esteet jäsentyvät Laskentatoimen muutos -viitekehyksen avulla.
Tutkimuksen kohteena oli viisi suurta konserniyritystä, joiden kotipaikka on Suomi. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kunkin yrityksen laskentatoimen tiimistä henkilöä, joka vastasi ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä laskentatoimen prosesseista. Teemahaastatteluiden avulla muodostettiin kuva siitä, mitkä ajurit ja esteet vaikuttivat käyttöönottoon.
Tulokset täydentävät teoriakenttää tunnistaen käyttöönoton ajureita ja esteitä. Mielenkiintoista on, että vaikka suurin osa ajureista oli aiemman kirjallisuuden tunnistamia, tiettyjä ristiriitaisuuksia nousi esiin. Lisäksi esiin nousi ajurien ja esteiden välisiä vaikutussuhteita, mikä osoitti, että Laskentatoimen muutos -viitekehystä täytyy tulevaisuudessa tarkentaa tekijöiden välisillä vaikutussuhteilla.
Tämän empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on parantaa käsitystämme ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä laskentatoimen prosesseissa. Tarkemmin sanottuna, siinä tutkitaan, mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät estävät ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöönottoa, ja miltä ohjelmistorobotiikka ja tekoälyn hyödyntäminen konkreettisesti näyttää laskentatoimen prosesseissa. Tutkimus hyödyntää aiempaa Innesin ja Mitchellin (1990) aloittamaa tutkimuslinjaa, jossa ajurit ja esteet jäsentyvät Laskentatoimen muutos -viitekehyksen avulla.
Tutkimuksen kohteena oli viisi suurta konserniyritystä, joiden kotipaikka on Suomi. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kunkin yrityksen laskentatoimen tiimistä henkilöä, joka vastasi ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn hyödyntämisestä laskentatoimen prosesseista. Teemahaastatteluiden avulla muodostettiin kuva siitä, mitkä ajurit ja esteet vaikuttivat käyttöönottoon.
Tulokset täydentävät teoriakenttää tunnistaen käyttöönoton ajureita ja esteitä. Mielenkiintoista on, että vaikka suurin osa ajureista oli aiemman kirjallisuuden tunnistamia, tiettyjä ristiriitaisuuksia nousi esiin. Lisäksi esiin nousi ajurien ja esteiden välisiä vaikutussuhteita, mikä osoitti, että Laskentatoimen muutos -viitekehystä täytyy tulevaisuudessa tarkentaa tekijöiden välisillä vaikutussuhteilla.