Aikuisten lihavuuden hoito -kirjallisuuskatsaus
Hiltunen, Toni (2021-05-19)
Aikuisten lihavuuden hoito -kirjallisuuskatsaus
(19.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130987
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052130987
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen aiheena on aikuisten lihavuuden hoito. Tarkoituksena on tarkastella lihavuutta ja sen riskitekijöitä, sekä perehtyä lihavuuden hoidon käytänteisiin. Lopuksi lihavuutta tarkastellaan myös kansanterveyden ja -talouden näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksen lähteinä on käytetty lihavuuteen ja sen hoitoon liittyvillä hakusanoilla PubMed-tietokannasta haettuja artikkeleita. Tietokannasta tehdyn haun lisäksi lähteenä on käytetty myös suomalaista lihavuuden Käypä hoito -suositusta ja laajalti muuta aiheeseen liittyvää aineistoa.
Lihavuudessa kehon rasvapitoisuus on liian suuri. Useimmiten taustalla on epätasapaino energiansaannin ja -kulutuksen välillä. Painoindeksin perusteella lihavuudeksi luokitellaan BMI yli 30 kg/m2. Lihavuus on kasvava ongelma Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ja siihen vaikuttaa erityisesti viime vuosikymmenien aikana tapahtunut elintason nousu ja muutokset elintavoissa. Lihavuus heikentää terveyttä ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Lihavuus heikentää myös yksilön toimintakykyä, laskee elämänlaatua ja se on yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin. Lisäksi se aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Laihdutustulosten ylläpidon edellytyksenä on useimmiten pysyvät elintapoihin kohdistuvat muutokset. Terveydenhuollon näkökulmasta suurin osa lihavuuteen liittyvästä hoidosta tapahtuu perusterveydenhuollossa, mukaan lukien lihavuuden ennaltaehkäisy. Lihavuuden elintapahoidon lisäksi laihdutusta voidaan tukea esimerkiksi lääkehoidolla tai joskus myös lihavuuskirurgisin keinoin, mutta hoidon perustana on silti aina elintapamuutokset. Lihavuuden ehkäisy on tärkeää ja siihen tulisi kiinnittää huomiota riittävän aikaisessa vaiheessa, sillä se on tehokkaampaa kuin painonpudotus. Lihavuuteen ja sen hoitoon liittyvää tutkimustietoa on runsaasti, mutta toistaiseksi lihavuuden lisääntymistä ei ole pystytty hidastamaan.
Lihavuudessa kehon rasvapitoisuus on liian suuri. Useimmiten taustalla on epätasapaino energiansaannin ja -kulutuksen välillä. Painoindeksin perusteella lihavuudeksi luokitellaan BMI yli 30 kg/m2. Lihavuus on kasvava ongelma Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa ja siihen vaikuttaa erityisesti viime vuosikymmenien aikana tapahtunut elintason nousu ja muutokset elintavoissa. Lihavuus heikentää terveyttä ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Lihavuus heikentää myös yksilön toimintakykyä, laskee elämänlaatua ja se on yhteydessä mielenterveydellisiin ongelmiin. Lisäksi se aiheuttaa huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Laihdutustulosten ylläpidon edellytyksenä on useimmiten pysyvät elintapoihin kohdistuvat muutokset. Terveydenhuollon näkökulmasta suurin osa lihavuuteen liittyvästä hoidosta tapahtuu perusterveydenhuollossa, mukaan lukien lihavuuden ennaltaehkäisy. Lihavuuden elintapahoidon lisäksi laihdutusta voidaan tukea esimerkiksi lääkehoidolla tai joskus myös lihavuuskirurgisin keinoin, mutta hoidon perustana on silti aina elintapamuutokset. Lihavuuden ehkäisy on tärkeää ja siihen tulisi kiinnittää huomiota riittävän aikaisessa vaiheessa, sillä se on tehokkaampaa kuin painonpudotus. Lihavuuteen ja sen hoitoon liittyvää tutkimustietoa on runsaasti, mutta toistaiseksi lihavuuden lisääntymistä ei ole pystytty hidastamaan.