Mielenterveyteen liittyviä käsityksiä Lähi-idän kulttuureissa : integroiva kirjallisuuskatsaus
Koskimäki, Nelli (2021-04-29)
Mielenterveyteen liittyviä käsityksiä Lähi-idän kulttuureissa : integroiva kirjallisuuskatsaus
Koskimäki, Nelli
(29.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052431313
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052431313
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään integroivan kirjallisuuskatsauksen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla mielenterveyteen liittyviä käsityksiä Lähi-idän kulttuureissa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että erityisesti pakolaistaustaisilla on takanaan usein vakavia traumakokemuksia, joiden tiedetään altistavan mielenterveyshäiriöille. Pakolaistaustaisia on viimeisten vuosien aikana tullut eniten Lähi-idän alueelta, jonka perusteella juuri kyseinen kulttuurialue valikoitui tarpeelliseksi tutkielmaa varten. Lisäksi maahanmuuttoprosessi ja kotoutuminen voivat pahentaa mielenterveyshäiriöitä, jotka taas vaikeuttavat uuteen maahan sopeutumista. Suomalaisissa mielenterveyspalveluissa on huomattu, että maahanmuuttajien ja pakolaistaustaisten palvelujen käyttö on kantaväestöä vähäisempää, vaikka mielenterveyshäiriöitä esiintyy pakolaistaustaisilla keskimäärin kantaväestöä enemmän. Aiempi tutkimus valotti syiden johtuvan muun muassa kulttuurisista syistä ja mielenterveyden erilaisesta ymmärtämisestä, joiden tutkimusta tarvitaan lisää.
Tutkielma toteutettiin integroivalla kirjallisuuskatsauksella, jonka tavoitteena oli kartoittaa aiempaa tutkimustietoa liittyen Lähi-idän kulttuurisiin mielenterveyskäsityksiin. Analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Seulonnan perusteella tutkielman aineistoksi valikoitui 20 sekä kansainvälistä että kotimaista tieteellistä julkaisua.
Tulosten perusteella mielenterveyteen liitetään lukuisia eri käsityksiä. Merkittävin rajoite on mielenterveyteen liittyvä stigma. Uskonnollisuus kytkeytyy sekä sairauksien aiheuttajiin että hoitomenetelmiin. Uskomukset henkimaailmasta, noituudesta ja kirouksista lietsovat stigmaa entisestään. Sukupuolirooleilla ja perheellä on keskeinen asema liittyen käsityksiin ja stigmaan. Mielenterveysoireiden somaattisuus ja holistisuus korostui tuloksissa.
Johtopäätöksissä korostuu aiemman tutkimustiedon tavoin tiedon lisäämisen tärkeys negatiivisten ennakkoluulojen ja stigman lieventämiseksi. Sosiaalinen tuki ja perhekeskeisyys näyttäytyvät erityisen tärkeiltä tukimuodoilta Lähi-idän kulttuurien kontekstissa. Kulttuuriset käsitykset muovaantuvat ajassa ja paikassa, eivätkä ole välttämättä yhtenäiset Lähi-idässä asuvien ja länsimaihin muuttaneiden, taikka toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten kanssa. Palvelunäkökulmaa ajatellen erilaisen käsitteellistämisen ja holistisen ihmiskäsityksen huomioiminen on tärkeää. Etäpalvelut ja mahdollisuus anonymiteettiin voivat madaltaa kynnystä hakea apua mielenterveysongelmiin.
Tutkielma toteutettiin integroivalla kirjallisuuskatsauksella, jonka tavoitteena oli kartoittaa aiempaa tutkimustietoa liittyen Lähi-idän kulttuurisiin mielenterveyskäsityksiin. Analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Seulonnan perusteella tutkielman aineistoksi valikoitui 20 sekä kansainvälistä että kotimaista tieteellistä julkaisua.
Tulosten perusteella mielenterveyteen liitetään lukuisia eri käsityksiä. Merkittävin rajoite on mielenterveyteen liittyvä stigma. Uskonnollisuus kytkeytyy sekä sairauksien aiheuttajiin että hoitomenetelmiin. Uskomukset henkimaailmasta, noituudesta ja kirouksista lietsovat stigmaa entisestään. Sukupuolirooleilla ja perheellä on keskeinen asema liittyen käsityksiin ja stigmaan. Mielenterveysoireiden somaattisuus ja holistisuus korostui tuloksissa.
Johtopäätöksissä korostuu aiemman tutkimustiedon tavoin tiedon lisäämisen tärkeys negatiivisten ennakkoluulojen ja stigman lieventämiseksi. Sosiaalinen tuki ja perhekeskeisyys näyttäytyvät erityisen tärkeiltä tukimuodoilta Lähi-idän kulttuurien kontekstissa. Kulttuuriset käsitykset muovaantuvat ajassa ja paikassa, eivätkä ole välttämättä yhtenäiset Lähi-idässä asuvien ja länsimaihin muuttaneiden, taikka toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisten kanssa. Palvelunäkökulmaa ajatellen erilaisen käsitteellistämisen ja holistisen ihmiskäsityksen huomioiminen on tärkeää. Etäpalvelut ja mahdollisuus anonymiteettiin voivat madaltaa kynnystä hakea apua mielenterveysongelmiin.