Yhteistyömallit ja arvonluonti biokaasun arvoketjussa
Kiiski, Annika (2021-05-23)
Yhteistyömallit ja arvonluonti biokaasun arvoketjussa
(23.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531511
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531511
Tiivistelmä
Biokaasuliiketoiminnalla voitaisiin edistää merkittävästi Suomen matkaa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Biokaasualan potentiaalista on hyödynnetty kuitenkin vasta murto-osa, sillä alan kasvua hidastaa energiamarkkinoiden haastava kilpailutilanne – biokaasu on moniin energiaratkaisuihin verrattuna kallis ja teknologioiltaan yhä kehitysvaiheessa oleva vaihtoehto. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka biokaasualan toimijat ovat parantaneet edellytyksiään kilpailla markkinoilla erilaisten yhteistyömallien ja arvonluontikeinojen avulla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee biokaasuliiketoimintaa Suomessa sekä yhteistyötä ja arvonluontia kiertotaloudessa. Organisaation välisiä suhteita tarkastellaan tuote- ja palvelukeskeisen liiketoimintamallin sekä yhteistyön menestystekijöiden teorian kautta. Yhteistyön menestystekijät jaotellaan resurssiperusteiseen näkökulmaan sekä organisaation sisäiseen yhteistyökyvykkyyteen ja kumppanuuden osatekijöihin perustuvaan näkökulmaan. Tutkimusmenetelmänä toimii kvalitatiivinen monitapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla puolistrukturoidusti erityyppisiä Suomen biokaasualan toimijoita niiden liiketoiminnasta ja organisaatioiden muodostamista yhteistyökumppanuuksista.
Tutkimuksessa tunnistetut biokaasualan yhteistyömallit olivat yhteistyö osuuskunnassa ja alueellisessa klusterissa sekä yhteistyö julkisen sektorin, kuluttajarajapinnan yrityksen ja ulkoistamispalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Tuotekeskeistä arvonluontia havaittiin etenkin biokaasuarvoketjun ylävirrassa. Ylävirrassa biokaasu nähtiin rinnastettavana energiamuotona muihin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nähden, minkä vuoksi biokaasutoiminnan kilpailukyky perustui pääasiassa tuoteominaisuuksiin ja kustannustehokkuuteen. Arvoketjun alavirran arvonluonti perustui sen sijaan tiiviisiin asiakassuhteisiin, joissa biokaasun arvo nähtiin ennen kaikkea toiminnan ympäristöllisissä ja imagollisissa hyödyissä. Organisaatioiden yhteistyökyvykkyyteen todettiin vaikuttavan onnistunut toiminnan jalkauttaminen omaan organisaatioon, kun taas yhteistyökumppanuuksien menestymisen kannalta tärkeäksi tekijäksi todettiin osapuolten jakamat yhteiset visiot ja tavoitteet.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee biokaasuliiketoimintaa Suomessa sekä yhteistyötä ja arvonluontia kiertotaloudessa. Organisaation välisiä suhteita tarkastellaan tuote- ja palvelukeskeisen liiketoimintamallin sekä yhteistyön menestystekijöiden teorian kautta. Yhteistyön menestystekijät jaotellaan resurssiperusteiseen näkökulmaan sekä organisaation sisäiseen yhteistyökyvykkyyteen ja kumppanuuden osatekijöihin perustuvaan näkökulmaan. Tutkimusmenetelmänä toimii kvalitatiivinen monitapaustutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla puolistrukturoidusti erityyppisiä Suomen biokaasualan toimijoita niiden liiketoiminnasta ja organisaatioiden muodostamista yhteistyökumppanuuksista.
Tutkimuksessa tunnistetut biokaasualan yhteistyömallit olivat yhteistyö osuuskunnassa ja alueellisessa klusterissa sekä yhteistyö julkisen sektorin, kuluttajarajapinnan yrityksen ja ulkoistamispalveluja tuottavan yrityksen kanssa. Tuotekeskeistä arvonluontia havaittiin etenkin biokaasuarvoketjun ylävirrassa. Ylävirrassa biokaasu nähtiin rinnastettavana energiamuotona muihin vaihtoehtoisiin ratkaisuihin nähden, minkä vuoksi biokaasutoiminnan kilpailukyky perustui pääasiassa tuoteominaisuuksiin ja kustannustehokkuuteen. Arvoketjun alavirran arvonluonti perustui sen sijaan tiiviisiin asiakassuhteisiin, joissa biokaasun arvo nähtiin ennen kaikkea toiminnan ympäristöllisissä ja imagollisissa hyödyissä. Organisaatioiden yhteistyökyvykkyyteen todettiin vaikuttavan onnistunut toiminnan jalkauttaminen omaan organisaatioon, kun taas yhteistyökumppanuuksien menestymisen kannalta tärkeäksi tekijäksi todettiin osapuolten jakamat yhteiset visiot ja tavoitteet.