Etätyö ja työssä oppiminen : tapaustutkimus työssä oppimisen kokemuksista koronapandemian aikana

Abstract

Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa tarkasteltiin työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työssä oppimisesta. Sen lisäksi kysyttiin myös sitä, millainen kokemus uuteen työhön siirtyminen on ollut etätyön aikana. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin fenomenologia, koska haluttiin tutkia ihmisten kokemuksia. Tutkimuksen kohteena oli tapaus kotimaisessa yrityksessä, jossa organisaatiomuutoksen seurauksena muodostettiin uusi työyhteisö etätyön aikana. Näin ollen yhteisön työntekijät joutuivat perehtymään uuteen työhön etäyhteyksin. Teemahaastatteluihin osallistui kuusi henkilöä työyhteisöstä. Haastatteluista saadusta aineistosta koottiin tulokset sisällönanalyysin avulla. Vaikka etätyön alkaessa tunnistettiin jopa pelkoa tulevasta, koettiin se siitä huolimatta varsin positiiviseksi kokemukseksi. Kaiken kaikkiaan kokemukset etätyöstä ovat hyvin samanlaisia kuin viimeisimmissä tutkimuksissa on havaittu. Etätyön nähdään tuottavan sekä etuja, että haasteita. Suurimpina etuina nähdään ajan ja rahan säästö, koska työhön ei ole tarvinnut matkustaa. Ehdottomasti suurimmaksi haasteeksi kuitenkin koetaan ergonomian puutteet kotioloissa. Sen lisäksi päivien tauottamisen ja pituuden kanssa on osalla vastaajista ollut haasteita ja työtovereita kaivataan päivittäin. Työssä oppimisen kokemuksissa korostuvat kiireen merkitys, itseohjautuvuuden kasvaminen etätyön vuoksi sekä epävirallisten oppimistilanteiden vähäisyys. Kiire olisi luultavasti koettu haasteeksi myös normaalissa tilanteessa, mutta itseohjautuvuuden vaateen rinnalla se on koettu ehkä vielä merkittävämpänä haasteena. Työssä oppimisen rinnalle haastatteluissa nousi myös oppimisen kokemukset. Oppimiseen motivoidutaan eniten silloin, jos uusi tieto koetaan mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi. Siitä huolimatta, että sosiaalinen vuorovaikutus on tapahtunut vain etäyhteyksin, on oppimisen ilmapiiri kuitenkin koettu positiivisena. Kokonaisuutena etätyön aikana aloitettu työ on siis tuottanut haasteellisuudestaan huolimatta haastatelluille paljon onnistumisen kokemuksia ja oman identiteetin kasvun voi nähdä tuloksena koetusta. Johtopäätöksenä tässä voidaan nähdä se, että satunnaisen etätyön tekeminen voisi rikastaa työelämää, auttaa jaksamaan paremmin ja vahvistaa työntekijöiden omaa aktiivisuutta.

This qualitative case study looked at employees’ experiences of telecommuting and learning at work. In addition to that, informants were also asked about experiences of transitioning to a new job during teleworking. Phenomenology was chosen as the research approach because of the desire to study humans’ experiences. The subject of the investigation was a case of a domestic company with an organizational change as a result, a new work community was formed during teleworking. As a result, employees were forced to orient with a new job remotely. Six people from the work community participated in the thematic interviews. From the material obtained from the interviews, the results were compiled using content analysis. Although at the beginning of teleworking even fear of the future was recognized, it was nevertheless quite experienced as a positive experience. Overall, the experiences of telecommuting are very similar to recent studies have found. Teleworking is seen as producing both benefits and challenges. The biggest benefits are seen as saving time and money because there has been no need to travel to work. By far the biggest challenge, however, is perceived to be the lack of ergonomics at home. Addition to that, with the pausing and length of days, some respondents have had challenges and colleagues are missed daily. Experiences of learning on the job emphasize the importance of urgency, increasing self-direction in teleworking and the lack of non-formal learning situations. The rush would probably have been perceived as a challenge as well in a normal situation, but alongside the demand for self-direction, it may have been experienced yet as a major challenge. In addition to learning at work, learning itself also rose in the interview’s experiences. Learning is most motivated when new knowledge is perceived as interesting and necessary. Even though social interaction has only taken place remotely, the learning atmosphere was perceived as positive. Despite its challenge, new work started during teleworking has produced lot of success experiences and employee’s own identity growth can be seen as a result trial. The conclusion here can be seen that doing occasional teleworking could enrich working life, help to cope better and strengthen employees ’own activity.