Positiivinen pedagogiikka hyvinvoinnin edistäjänä varhaiskasvatuksessa
Jokinen, Heidi-Maria (2021-05-11)
Positiivinen pedagogiikka hyvinvoinnin edistäjänä varhaiskasvatuksessa
Jokinen, Heidi-Maria
(11.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531502
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531502
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia yhteyksiä tieteellinen tutkimus on esittänyt positiivisella pedagogiikalla ja -psykologialla olevan lasten ja nuorten hyvinvointiin, sekä minkälaisia keinoja varhaiskasvatuksella, koululla ja opettajalla on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto kerättiin neljää sähköistä tietokantaa hyödyntäen. Aineiston kerääminen tapahtui syksyllä 2020. Tutkimusaineiston valintaprosessin tukena käytettiin Finkin (2005) kirjallisuuskatsauksen vaihemallia. Aineisto analysoitiin käyttämällä laadulliseen tutkimussuuntaukseen kuuluvaa teoriasidonnaista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä positiivisen psykologian interventioiden tehokkuus lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Tutkimusaineistossa toistui positiivisen psykologian menetelmien hyödyntäminen kasvatuksessa ja opetuksessa. Hyvinvointi ja sen edistäminen oli yksi keskeinen aineistoa yhdistävä teema. Tieteellisessä tutkimuksessa positiiviseen psykologiaan pohjautuvat interventiot ovat yleisiä, kun pyritään lisäämään hyvinvointia, oppimista, onnellisuutta ja mielenterveyttä. Tutkimusaineistosta nousi esiin monia positiivisen psykologian elementtejä, joita käytettiin hyvinvoinnin saavuttamiseksi tai edistämiseksi, sekä monia positiiviseen pedagogiikkaan pohjautuvia arjen käytänteitä.
Tutkimusaineistosta löydettiin neljä keskeistä teemaa, joiden avulla pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Teemat olivat myönteinen ja turvallinen yhteisöllinen oppimisympäristö, opettajan ja lapsen välinen vuorovaikutus, luonteenvahvuuksien hyödyntäminen ja mielen hyvinvointi. Positiivisella ja turvallisella yhteisöllisellä ilmapiirillä, sekä opettajan ja lapsen välisellä myönteisellä vuorovaikutussuhteella todettiin olevan merkitystä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Positiivisessa pedagogiikassa käytettävät luonteenvahvuudet edistävät monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja menestystä. Lisäksi positiivisen pedagogiikkaan pohjautuvat interventiot osoittivat käytänteiden lisäämisen edistävän lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Positiivisen pedagogiikan ja -psykologian yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin on tutkimusaineiston artikkelien perusteella selkeä.
Tutkimuksen tuloksissa on nähtävissä positiivisen psykologian interventioiden tehokkuus lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Tutkimusaineistossa toistui positiivisen psykologian menetelmien hyödyntäminen kasvatuksessa ja opetuksessa. Hyvinvointi ja sen edistäminen oli yksi keskeinen aineistoa yhdistävä teema. Tieteellisessä tutkimuksessa positiiviseen psykologiaan pohjautuvat interventiot ovat yleisiä, kun pyritään lisäämään hyvinvointia, oppimista, onnellisuutta ja mielenterveyttä. Tutkimusaineistosta nousi esiin monia positiivisen psykologian elementtejä, joita käytettiin hyvinvoinnin saavuttamiseksi tai edistämiseksi, sekä monia positiiviseen pedagogiikkaan pohjautuvia arjen käytänteitä.
Tutkimusaineistosta löydettiin neljä keskeistä teemaa, joiden avulla pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Teemat olivat myönteinen ja turvallinen yhteisöllinen oppimisympäristö, opettajan ja lapsen välinen vuorovaikutus, luonteenvahvuuksien hyödyntäminen ja mielen hyvinvointi. Positiivisella ja turvallisella yhteisöllisellä ilmapiirillä, sekä opettajan ja lapsen välisellä myönteisellä vuorovaikutussuhteella todettiin olevan merkitystä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Positiivisessa pedagogiikassa käytettävät luonteenvahvuudet edistävät monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja menestystä. Lisäksi positiivisen pedagogiikkaan pohjautuvat interventiot osoittivat käytänteiden lisäämisen edistävän lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Positiivisen pedagogiikan ja -psykologian yhteys lasten ja nuorten hyvinvointiin on tutkimusaineiston artikkelien perusteella selkeä.