Kuusi reaktiota ja loputtomasti merkityksiä : Kuinka Facebook-reaktiot esittävät al-Holin pakolaisleirin uutisoinnin herättämiä affekteja
Kauppinen, Julia (2021-04-21)
Kuusi reaktiota ja loputtomasti merkityksiä : Kuinka Facebook-reaktiot esittävät al-Holin pakolaisleirin uutisoinnin herättämiä affekteja
(21.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531503
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052531503
Tiivistelmä
Tänä päivänä uutismediat tavoittavat lukijoita sosiaalisen median alustojen, kuten Facebookin, kautta. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee määrällisen ja laadullisen analyysin keinoin, miten käyttäjät soveltavat Facebookin vuonna 2016 julkaisemaa, kuudesta erilaisesta reaktiosta koostuvaa, reaktio-toimintoa uutisten kontekstissa. Ymmärrän reaktiot käyttäjiensä affekteja ilmaiseviksi toiminnoiksi, jotka saavat merkityksensä aina silloisista konteksteistaan.
Aineisto koostuu 45:stä Ilta-Sanomien Facebookiin julkaisemasta, Syyrian al-Holin pakolaisleiriä ja sinne asettuneita suomalaisia koskevasta, uutisesta aikaväliltä maaliskuu 2019 – tammikuu 2020. Määrällinen analyysi koski kaikkia aineiston uutisia, ja sillä rakensin kokonaiskuvan eri reaktioiden käytöstä. Laadullinen analyysi koski kahdeksaa uutista ja näiden uutisten kommentteja, ja sillä tulkitsin tarkemmin reaktioiden taustalla toimineita affekteja ja merkityksiä. Mahdollistaakseni vertailun abstrahoin sekä aineiston uutiset että kommentit tutkimukselle olennaisen tiedon mukaan aineistoa kuvaaviin teemoihin.
Tutkimuskysymykseni on kolmiosainen: 1) miten käyttäjät reagoivat Ilta-Sanomien al-Holin pakolaisleiriä koskeviin uutisiin, 2) mihin aspekteihin uutisissa mitkäkin reaktiot kiinnittyvät, 3) miten reaktiot sosiaalis-teknologisina toimintoina ilmentävät käyttäjiensä affekteja?
Tutkimukseni täydentää affektitutkimuksen kenttää tarttumalla erääseen internetin affektiivisuutta ja tunneintensiteettiä ilmentävään toimintoon, jota ei ole aikaisemmin tutkittu uutisten kontekstissa. Tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ovat tunneintensiteetti, affekti, tahmeus ja affektiivinen yleisö, ja sen teoreettisena punaisena lankana toimii Sara Ahmedin affektitutkimuksen merkkiteos Tunteiden kulttuuripolitiikka (2018). Lisäksi ammennan mediatutkimuksen ei-inhimillisestä tutkimusperinteestä, eli hahmottelen Tero Karppia ja Richard Grusinia mukaillen Facebookin sosiaalis-teknologisia rakenteita, jotka ehdollistavat inhimillistä toimintaa alustalla.
Se, että aineistossa käytettiin huomattavasti enemmän esimerkiksi merkitykseltään selvärajaista vihaista reaktiota kuin tykkäyksen kaltaista ihastunutta reaktiota, paljasti, etteivät kaikki reaktiot ole yhtä käyttökelpoisia käyttäjien affektienilmaisussa. Reaktioiden selkeimmäksi heikkoudeksi paljastui niiden affekteja yksinkertaistava ja hämärtävä vaikutus, joka toisinaan voi johtaa jopa vääriin tulkintoihin. Aineistossa esimerkiksi tykkäys ei tarkoittanut useimmiten kirjaimellista tykkäystä, vaan sillä ilmaistiin negatiivisia affekteja leirin suomalaisasukkaita kohtaan välillisesti ilmaisemalla hyväksyntää asukkaita kritisoivia diskursseja kohtaan.
Aineisto koostuu 45:stä Ilta-Sanomien Facebookiin julkaisemasta, Syyrian al-Holin pakolaisleiriä ja sinne asettuneita suomalaisia koskevasta, uutisesta aikaväliltä maaliskuu 2019 – tammikuu 2020. Määrällinen analyysi koski kaikkia aineiston uutisia, ja sillä rakensin kokonaiskuvan eri reaktioiden käytöstä. Laadullinen analyysi koski kahdeksaa uutista ja näiden uutisten kommentteja, ja sillä tulkitsin tarkemmin reaktioiden taustalla toimineita affekteja ja merkityksiä. Mahdollistaakseni vertailun abstrahoin sekä aineiston uutiset että kommentit tutkimukselle olennaisen tiedon mukaan aineistoa kuvaaviin teemoihin.
Tutkimuskysymykseni on kolmiosainen: 1) miten käyttäjät reagoivat Ilta-Sanomien al-Holin pakolaisleiriä koskeviin uutisiin, 2) mihin aspekteihin uutisissa mitkäkin reaktiot kiinnittyvät, 3) miten reaktiot sosiaalis-teknologisina toimintoina ilmentävät käyttäjiensä affekteja?
Tutkimukseni täydentää affektitutkimuksen kenttää tarttumalla erääseen internetin affektiivisuutta ja tunneintensiteettiä ilmentävään toimintoon, jota ei ole aikaisemmin tutkittu uutisten kontekstissa. Tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ovat tunneintensiteetti, affekti, tahmeus ja affektiivinen yleisö, ja sen teoreettisena punaisena lankana toimii Sara Ahmedin affektitutkimuksen merkkiteos Tunteiden kulttuuripolitiikka (2018). Lisäksi ammennan mediatutkimuksen ei-inhimillisestä tutkimusperinteestä, eli hahmottelen Tero Karppia ja Richard Grusinia mukaillen Facebookin sosiaalis-teknologisia rakenteita, jotka ehdollistavat inhimillistä toimintaa alustalla.
Se, että aineistossa käytettiin huomattavasti enemmän esimerkiksi merkitykseltään selvärajaista vihaista reaktiota kuin tykkäyksen kaltaista ihastunutta reaktiota, paljasti, etteivät kaikki reaktiot ole yhtä käyttökelpoisia käyttäjien affektienilmaisussa. Reaktioiden selkeimmäksi heikkoudeksi paljastui niiden affekteja yksinkertaistava ja hämärtävä vaikutus, joka toisinaan voi johtaa jopa vääriin tulkintoihin. Aineistossa esimerkiksi tykkäys ei tarkoittanut useimmiten kirjaimellista tykkäystä, vaan sillä ilmaistiin negatiivisia affekteja leirin suomalaisasukkaita kohtaan välillisesti ilmaisemalla hyväksyntää asukkaita kritisoivia diskursseja kohtaan.