Fysiikan laitokselta kadonneet

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä löytämään mahdollisia syitä opintojen keskeyttämisille Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksella. Käytössä oli aineisto, joka sisälsi muun muassa tietoa opiskelijoiden lukuvuosittain suorittamista kursseista ja niiden arvosanoista, sekä läsnäoloista oppilaitoksessa. Aineisto koostui vuosina 2016–2019 aloittaneista fysiikan opiskelijoista, joilla ei ollut vielä luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa suoritettuna. Tästä aineistosta oli tarkoitus löytää keskeyttäneitä tai keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita, sekä yhteisiä nimittäjiä sille, miksi opinnot keskeytyvät tai muutoin etenevät hitaasti. Lisäksi käytössä oli vertailun vuoksi samat tilastot kesään 2020 mennessä luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneista opiskelijoista. Opintojen keskeyttäminen on ollut erityisesti luonnontieteissä suuri ongelma jo pitkään, mutta Suomessa ei asiaa juurikaan ole tutkittu, ainakaan fysiikan osalta. Yhtenä tavoitteena olisikin saada fysiikan opiskelusta jollain tavalla houkuttelevampaa ja trendikkäämpää, jotta opiskelijat voisivat ylpeitä opiskelupaikastaan ilman että haikailisivat muille, suositummille aloille. Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksella opiskelunsa aloittaa vuosittain noin 55 opiskelijaa. Tutkimuksen mukaan vuonna 2016 aloittaneista luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon oli neljän vuoden aikana suorittanut kuitenkin vain 11 opiskelijaa ja vuonna 2017 aloittaneista opiskelijoista kolmen vuoden aikana vain kaksi opiskelijaa. Näitä lukuja voidaan pitää hyvin alhaisina, etenkin jos ne suhteutetaan edellä mainittuun vuosittain aloittaneiden määrään. Tutkimuksessa käytössä olevan aineiston perusteella keskeyttäneiden opiskelijoiden opintosuoritukset ja arvosanat ovat muita alhaisemmalla tasolla, ja tutkinnon jo suorittaneiden opiskelijoiden vastaavasti muita korkeammalla. Lisäksi havaittiin, että ruotsin kieliopintojen ja erityisesti fysiikan harjoitustyökurssien suorituksissa oli paljon puutteita heillä, joilta kandidaatin tutkinto vielä uupui. Koska käytettävissä olevan aineiston oli suhteellisen suppea ja lyhyeltä ajanjaksolta, ei kovin syvällisiä johtopäätöksiä kyetty tekemään. Voimassa olevat teoriat ja aiempi tutkimusmateriaali tarjosi kuitenkin joitakin vastauksia opintojen keskeyttämisten taustalla oleviin syihin. Niiden perusteella voitiin todeta, että opintojen keskeyttäminen on varsin monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet erilaiset tekijät ja niiden yhdistelmät. Keskeyttäminen voi johtua esimerkiksi akateemisista, sosiaalisista, henkilökohtaisista tai taloudellisista syistä. Tulevaisuudessa opintojen keskeyttämisen tutkimista olisi hyvä kehittää kvalitatiivisempaan suuntaan. Esimerkiksi oikealla tavalla kohdennetuilla kyselytutkimuksilla voitaisiin saada arvokasta tietoa opiskelijoiden ajatuksista fysiikan opiskelusta. Opiskelijoiden perhetaustan vaikutus olisi myös yksi tutkimisen arvoinen asia. Lisäksi mielenkiintoinen tutkimisen aihe voisi olla se, että mikä on vuonna 2016 käyttöön otettujen ensikertalaisuuskiintiöiden vaikutus opintojen keskeyttäneiden määrään. Toisaalta jos ajatellaan fysiikan opiskelijoiden tutkimista edelleen kvantitatiivisella tasolla, niin tarkempia johtopäätöksiä voitaisiin tehdä silloin, jos käytettävissä olisivat opiskelijatilastot esimerkiksi vähintään viimeisen 10 vuoden ajalta. Näin pystyttäisiin saamaan laajempi kuva opiskelijoiden opintopolun kehittymisestä vuosien saatossa. Lisäksi mukaan voisi ottaa myös maisterivaiheen opinnot.