Sveitsin keskuspankin itsenäisyys : itsenäisyys kahdesta eri näkökulmasta
Immonen, Samuel (2021-05-14)
Sveitsin keskuspankin itsenäisyys : itsenäisyys kahdesta eri näkökulmasta
(14.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631771
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631771
Tiivistelmä
Keskuspankkien itsenäisyydestä on tehty tutkimusta 1970-luvulta alkaen, ja suureksi mielenkiinnon kohteeksi se on siirtynyt 1990-luvulla. Itsenäisen keskuspankin ajatellaan olevan paremmin varustettu kamppailemaan inflaatiota vastaan, kuin suoraan valtiolliselle instituutiolle alaisen keskuspankin. Viime vuosikymmenten isot talouskriisit ovat kuitenkin kyseenalaistaneet itsenäisten keskuspankkien tarpeen.
Tutkimukset keskuspankkien itsenäisyydestä ovat pääosin keskittyneet Yhdysvaltain keskuspankkiin Federal Reserve Systemiin, tai kehittyviin valtioihin, joiden keskuspankkien statuksessa on tapahtunut muutos itsenäisempään suuntaan. Sveitsiä käytetään usein esimerkkinä täysin itsenäisestä keskuspankista, mutta tutkimus SNB:n (Swiss National Bank) itsenäisyydestä on vähäistä.
Pro gradu -tutkielmani keskittyy tutkimaan SNB:n itsenäisyyttä. Avaan tutkimuksessani SNB:n historiaa ja pyrin selvittämään juurisyitä sille, miksi SNB on siinä asemassa missä se tänä päivänä vielä on. Peilaan myös SNB:n historiaa Yhdysvaltain keskuspankkiin, sillä valtiot ovat monessa mielessä samankaltaisia, mutta keskuspankkien statuksella on suuria eroja. Pyrin myös selvittämään, ovatko muutokset keskuspankin itsenäisyydessä vaikuttaneet myös Sveitsin talouteen.
Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuus aiheesta on laajaa, kun taas data aiheesta ei ole kiistatonta. Mahdolliset numeeriset tulokset olisivat täten myös kiistanalaisia.
Pro gradu tutkielmani osoittaa, että muutoksia SNB:n itsenäisyydessä ei juuri ole viimeisen vuosisadan aikana tapahtunut. Lait keskuspankista ovat vuosisadan aikana muuttuneet, mutta niillä ei ole ollut de facto merkitystä keskuspankin toimintaan. Toisena merkittävänä tutkielman tuloksena voisin pitää poliittisen ilmapiirin vaikutusta keskuspankin itsenäisyyteen, sillä erot SNB:n ja Fedin välillä ovat tältä osin merkittäviä.
Tutkimukset keskuspankkien itsenäisyydestä ovat pääosin keskittyneet Yhdysvaltain keskuspankkiin Federal Reserve Systemiin, tai kehittyviin valtioihin, joiden keskuspankkien statuksessa on tapahtunut muutos itsenäisempään suuntaan. Sveitsiä käytetään usein esimerkkinä täysin itsenäisestä keskuspankista, mutta tutkimus SNB:n (Swiss National Bank) itsenäisyydestä on vähäistä.
Pro gradu -tutkielmani keskittyy tutkimaan SNB:n itsenäisyyttä. Avaan tutkimuksessani SNB:n historiaa ja pyrin selvittämään juurisyitä sille, miksi SNB on siinä asemassa missä se tänä päivänä vielä on. Peilaan myös SNB:n historiaa Yhdysvaltain keskuspankkiin, sillä valtiot ovat monessa mielessä samankaltaisia, mutta keskuspankkien statuksella on suuria eroja. Pyrin myös selvittämään, ovatko muutokset keskuspankin itsenäisyydessä vaikuttaneet myös Sveitsin talouteen.
Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuus aiheesta on laajaa, kun taas data aiheesta ei ole kiistatonta. Mahdolliset numeeriset tulokset olisivat täten myös kiistanalaisia.
Pro gradu tutkielmani osoittaa, että muutoksia SNB:n itsenäisyydessä ei juuri ole viimeisen vuosisadan aikana tapahtunut. Lait keskuspankista ovat vuosisadan aikana muuttuneet, mutta niillä ei ole ollut de facto merkitystä keskuspankin toimintaan. Toisena merkittävänä tutkielman tuloksena voisin pitää poliittisen ilmapiirin vaikutusta keskuspankin itsenäisyyteen, sillä erot SNB:n ja Fedin välillä ovat tältä osin merkittäviä.