Ulkomaisten yliopistojen suomenoppijoiden leksikaalisen diversiteetin kehittyminen intensiivikurssilla Suomessa
Kuusinen, Karoliina (2021-05-14)
Ulkomaisten yliopistojen suomenoppijoiden leksikaalisen diversiteetin kehittyminen intensiivikurssilla Suomessa
Kuusinen, Karoliina
(14.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631817
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052631817
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan leksikaalisen diversiteetin eli sanastollisen monimuotoisuuden kehittymistä kahdentoista suomea vieraana kielenä opiskelevan oppijan kirjallisissa ja suullisissa kertomuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten näiden suomenoppijoiden leksikaalinen diversiteetti kehittyy neljän viikon intensiivikurssin aikana, kun he opiskelevat kokoaikaisesti Suomessa eli kohdekielisessä ympäristössä. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä kirjallisia että suullisia kertomuksia erikseen, jotta pystytään selvittämään, millaisia muutoksia leksikaalisen diversiteetin kehityksessä on nähtävissä eri tuottotapojen kertomuksissa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, onko kirjallisten ja suullisten kertomusten leksikaalisen diversiteetin kehittymisessä havaittavissa eroavaisuuksia tuottotapojen välillä.
Tutkimuksen informantteina olevat suomenoppijat ovat osallistuneet Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyön keskuksen CIMO:n (nyk. Opetushallitus) järjestämälle Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssille. Tutkimusaineistona käytetään oppijoiden kurssin alussa ja lopussa tuottamia kirjallisia ja suullisia kertomuksia, joissa he ovat kertoneet kuvasarjojen avulla erilaisista vapaa-ajan tilanteista.
Tutkimuksessa on käytetty pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä. Monimuuttuja-analyysia hyödyntämällä on pyritty selvittämään, miten intensiivikurssilla opiskelu on vaikuttanut leksikaalisen diversiteetin osa-alueiden – vaihtelevuuden, erityisyyden, tasaisuuden, harvinaisuuden ja sironnan – kehittymiseen, kun vertaillaan alussa ja lopussa tuotettuja kertomuksia. Tarkastelemalla kunkin kertomuksen saamia arvoja eri osa-alueiden osalta, on pyritty myös selvittämään, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kirjallisten ja suullisten kertomusten leksikaalisen diversiteetin kehittymisessä on.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että leksikaalinen diversiteetti kehittyy oppijoilla intensiivikurssin aikana sekä kirjallisissa että suullisissa kertomuksissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kehitys on nähtävissä yhdenmukaisena suurella osalla oppijoista, mutta jonkin verran yksilökohtaista vaihtelua on. Mielenkiintoisena tuloksena voidaan pitää sitä, että tiettyjen osa-alueiden – tasaisuuden, sironnan ja erityisyyden – osalta leksikaalinen diversiteetti kehittyy oppijoiden suullisissa kertomuksissa enemmän kuin kirjallisissa kertomuksissa. Toinen mielenkiintoinen tulos on se, että oppijat käyttävät alussa harvinaisempia sanoja kuin lopussa, vaikka oletettavaa olisi, että kurssin aikana opitaan uutta ja harvinaisempaa sanastoa.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että intensiivikurssin aktiivisella opiskelulla ja kohdekielisessä oppimisympäristössä oppimisella on positiivisia vaikutuksia tarkastelun kohteena olleiden oppijoiden leksikaaliseen diversiteetin ja sen myötä myös kielitaidon kompleksistumiseen. Kurssin aikana oppijat ovat oppineet hyödyntämään sanoja monipuolisemmin ja pystyvät rakentamaan kertomuksiaan jäsennellymmin kurssin loppuvaiheessa. Jatkotutkimusta ajatellen olisi kiinnostavaa tutkia kaikkien intensiivikurssin oppijoiden kertomuksia ja sitä kautta selvittää laajemminkin vieraan kielen oppijoiden leksikaalisen diversiteetin kehittymisestä lyhyen aikavälin sisällä.
Tutkimuksen informantteina olevat suomenoppijat ovat osallistuneet Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyön keskuksen CIMO:n (nyk. Opetushallitus) järjestämälle Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssille. Tutkimusaineistona käytetään oppijoiden kurssin alussa ja lopussa tuottamia kirjallisia ja suullisia kertomuksia, joissa he ovat kertoneet kuvasarjojen avulla erilaisista vapaa-ajan tilanteista.
Tutkimuksessa on käytetty pääasiassa kvantitatiivisia menetelmiä. Monimuuttuja-analyysia hyödyntämällä on pyritty selvittämään, miten intensiivikurssilla opiskelu on vaikuttanut leksikaalisen diversiteetin osa-alueiden – vaihtelevuuden, erityisyyden, tasaisuuden, harvinaisuuden ja sironnan – kehittymiseen, kun vertaillaan alussa ja lopussa tuotettuja kertomuksia. Tarkastelemalla kunkin kertomuksen saamia arvoja eri osa-alueiden osalta, on pyritty myös selvittämään, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kirjallisten ja suullisten kertomusten leksikaalisen diversiteetin kehittymisessä on.
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että leksikaalinen diversiteetti kehittyy oppijoilla intensiivikurssin aikana sekä kirjallisissa että suullisissa kertomuksissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kehitys on nähtävissä yhdenmukaisena suurella osalla oppijoista, mutta jonkin verran yksilökohtaista vaihtelua on. Mielenkiintoisena tuloksena voidaan pitää sitä, että tiettyjen osa-alueiden – tasaisuuden, sironnan ja erityisyyden – osalta leksikaalinen diversiteetti kehittyy oppijoiden suullisissa kertomuksissa enemmän kuin kirjallisissa kertomuksissa. Toinen mielenkiintoinen tulos on se, että oppijat käyttävät alussa harvinaisempia sanoja kuin lopussa, vaikka oletettavaa olisi, että kurssin aikana opitaan uutta ja harvinaisempaa sanastoa.
Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että intensiivikurssin aktiivisella opiskelulla ja kohdekielisessä oppimisympäristössä oppimisella on positiivisia vaikutuksia tarkastelun kohteena olleiden oppijoiden leksikaaliseen diversiteetin ja sen myötä myös kielitaidon kompleksistumiseen. Kurssin aikana oppijat ovat oppineet hyödyntämään sanoja monipuolisemmin ja pystyvät rakentamaan kertomuksiaan jäsennellymmin kurssin loppuvaiheessa. Jatkotutkimusta ajatellen olisi kiinnostavaa tutkia kaikkien intensiivikurssin oppijoiden kertomuksia ja sitä kautta selvittää laajemminkin vieraan kielen oppijoiden leksikaalisen diversiteetin kehittymisestä lyhyen aikavälin sisällä.