Helinä Rautavaaran museo varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen oppimisympäristönä
Laurila, Vilma (2021-04-27)
Helinä Rautavaaran museo varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen oppimisympäristönä
(27.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731849
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731849
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Helinä Rautavaaran museo toimii varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksen oppimisympäristönä. Tutkimusaineisto koostuu Katsomuskierros taikatyynyillä -museokierrosten striimausten havainnoinneista sekä varhaiskasvatuksen opettajien ja museon oppaan teemahaastatteluista. Striimatut museokierrokset, kierrosten havainnointi ja teemahaastattelut toteutettiin kevään 2021 aikana. Museokierrosten striimaus järjestettiin yhteensä neljälle eri päiväkotiryhmälle Espoon kaupungin alueelta, ja haastateltavia varhaiskasvatuksen opettajia oli yhteensä viisi.
Tutkielmani on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa yhdistyvät sekä uskontotieteen, kasvatustieteen että museopedagogiikan tieteenalat. Tutkimuksen keskeisen teoreettisen käsitteistön muodostavat käsitteet varhaiskasvatus, katsomuskasvatus, museopedagogiikka sekä oppimisympäristö. Tutkimuksessani oppimisympäristön käsite muodostuu yksityiskohtaisemmin oppimisympäristöjen sisältämistä eri tasoista, joita tässä tutkimuksessa ovat verbaalisuus, moniaistillisuus, toiminnallisuus sekä esineitä hyödyntävät menetelmät. Tutkimus linkittyy osaksi Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hanketta, jossa pyritään kehittämään varhaiskasvatuksen työntekijöiden osaamista päiväkodin katsomuksellisen moninaisuuteen ja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen liittyen. Lisäksi hankkeessa selvitetään tekijöitä ja pedagogisia sovelluksia, jotka edistävät laadukkaan katsomuskasvatuksen toteuttamista päiväkodissa ja päiväkodin ulkopuolisissa oppimisympäristöissä kuten museoissa.
Toteutin tutkimusaineiston sisällönanalyysin teoriaohjaavasti, jolloin tutkimukseni teoreettiset lähtökohdat toimivat suuntaviivoina aineiston analyysissä. Käytännössä aineistosta itsestään nousi analyysivaiheessa monia analysoitavia teemoja, mutta niiden ryhmittelyä ja tulkintaa ohjasivat tutkimukseni teoreettinen viitekehys, oppimisympäristön käsitteen neljä tasoa (verbaalisuus, moniaistillisuus, toiminnallisuus ja esineitä hyödyntävät menetelmät) sekä
tutkimuskysymyksiini vastaaminen.
Helinä Rautavaaran museota pidettiin tutkimustulosten mukaan monipuolisena oppimisympäristönä katsomuskasvatukselle, jossa oppimisympäristön tasot —verbaalisuus, moniaistillisuus, toiminnallisuus ja esineitä hyödyntävät menetelmät, ovat museossa ja opastetuilla taikatyynykierroksilla läsnä. Museon oppimisympäristö tukee osaltaan varhaiskasvatussuunnitelman ja katsomuskasvatusta ohjaavien asiakirjojen sisältöjä ja tavoitteita. Tulevaisuudessa museon tulee panostaa erityisesti striimattujen kierrosten toiminnallisen ja moniaistillisen tason kehittämiseen, ja pohtia museon ja päiväkotien välisen yhteistyön lisäämistä erilaisin menetelmin, kuten katsomuskasvatusta tukevan oppimateriaalin työstämisellä taikatyynykierroksen pohjalta.
Tutkielmani on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa yhdistyvät sekä uskontotieteen, kasvatustieteen että museopedagogiikan tieteenalat. Tutkimuksen keskeisen teoreettisen käsitteistön muodostavat käsitteet varhaiskasvatus, katsomuskasvatus, museopedagogiikka sekä oppimisympäristö. Tutkimuksessani oppimisympäristön käsite muodostuu yksityiskohtaisemmin oppimisympäristöjen sisältämistä eri tasoista, joita tässä tutkimuksessa ovat verbaalisuus, moniaistillisuus, toiminnallisuus sekä esineitä hyödyntävät menetelmät. Tutkimus linkittyy osaksi Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hanketta, jossa pyritään kehittämään varhaiskasvatuksen työntekijöiden osaamista päiväkodin katsomuksellisen moninaisuuteen ja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen liittyen. Lisäksi hankkeessa selvitetään tekijöitä ja pedagogisia sovelluksia, jotka edistävät laadukkaan katsomuskasvatuksen toteuttamista päiväkodissa ja päiväkodin ulkopuolisissa oppimisympäristöissä kuten museoissa.
Toteutin tutkimusaineiston sisällönanalyysin teoriaohjaavasti, jolloin tutkimukseni teoreettiset lähtökohdat toimivat suuntaviivoina aineiston analyysissä. Käytännössä aineistosta itsestään nousi analyysivaiheessa monia analysoitavia teemoja, mutta niiden ryhmittelyä ja tulkintaa ohjasivat tutkimukseni teoreettinen viitekehys, oppimisympäristön käsitteen neljä tasoa (verbaalisuus, moniaistillisuus, toiminnallisuus ja esineitä hyödyntävät menetelmät) sekä
tutkimuskysymyksiini vastaaminen.
Helinä Rautavaaran museota pidettiin tutkimustulosten mukaan monipuolisena oppimisympäristönä katsomuskasvatukselle, jossa oppimisympäristön tasot —verbaalisuus, moniaistillisuus, toiminnallisuus ja esineitä hyödyntävät menetelmät, ovat museossa ja opastetuilla taikatyynykierroksilla läsnä. Museon oppimisympäristö tukee osaltaan varhaiskasvatussuunnitelman ja katsomuskasvatusta ohjaavien asiakirjojen sisältöjä ja tavoitteita. Tulevaisuudessa museon tulee panostaa erityisesti striimattujen kierrosten toiminnallisen ja moniaistillisen tason kehittämiseen, ja pohtia museon ja päiväkotien välisen yhteistyön lisäämistä erilaisin menetelmin, kuten katsomuskasvatusta tukevan oppimateriaalin työstämisellä taikatyynykierroksen pohjalta.