Vuorovaikutuksellisten keinojen merkitys ja vaikuttavuus controllerin työssä

Abstract

Johdon laskentatoimi on viime vuosikymmenien aikana muuttunut liiketoiminta- ja strategiaorientoituneeseen suuntaan. Mekaanisten ja rutiininomaisten töiden vähentyessä controllerien tehtäväkenttä on laajentunut konsultoiviin liiketoimintakumppanin tehtäviin, jotka taas vaativat aiempaa monipuolisempaa osaamista ja tietotaitoa. Roolimuutoksesta taas saattaa seurata kaksinaisvastuun syntyminen. Kaksinaisvastuun sekä informaation merkityksen kasvun seurauksena controllerin on tärkeää pystyä hallitsemaan ja kontrolloimaan informaatiota niin, että hän pystyy ylläpitämään hyviä suhteita kaikkiin osapuoliin ja palvelemaan kaikkien osapuolten tarpeita. Aiempien tutkimusten mukaan controllerin työssä ensisijaista onkin toimiva yhteistyö muiden organisaation jäsenten kanssa, mistä syystä controllerin on tärkeää pyrkiä ylläpitämään pätevää vaikutelmaa itsestään. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa controllerin muuttunutta roolikuvaa sekä selvittää, minkälaisia viestinnällisiä taktiikoita ja strategioita controllerit hyödyntävät työssään, ja parantavatko nämä taktiikat controllerin viestinnän vaikuttavuutta. Tutkimuksella siis pyritään ymmärtämään controllerin kyvykkyyksiä organisaation informaatiotyöntekijänä. Tutkimusongelmiin pyritään vastaamaan niin olemassa olevan teorian kuin empiirisen työn avulla. Tutkimuksen empiria on toteutettu teemahaastatteluin. Tutkimuksessa selviää, että tämän päivän controllerille on tärkeää hallita monipuolisia taitoja, vaikka roolimuutos ei olekaan tapahtunut kaikkialla. Controllerille on tavanomaista aktiivisesti kontrolloida informaatiota laajaa informaatiotaktiikoiden skaalaa hyödyntäen, ja taktikointi kuuluu merkittävänä osana controllerin päivittäiseen työhön niin raporttien kuin kasvokkain kommunikoinninkin muodossa. Ristiriitana informaation kontrolloinnille ja pelailulle on se, että controllerin ehdottomana valttikorttina nähdään hänen ammattitaitonsa, rehellisyytensä ja luotettavuutensa, joista myös viestinnällinen vaikuttavuus kumpuaa. Informaation kontrollointi ei yksin olekaan aina riittävä keino vaikuttaa ihmisten toimintaan, sillä henkilökemioilla ja keskinäisellä arvostuksella saattaa olla faktaa ja tietoa suurempi merkitys ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Informaatiotaktiikat voidaan kaiken kaikkiaan nähdä tehokkaana ja monipuolisena vaikutuskeinona, vaikka ensisijaisena motiivina ei olisikaan oman imagon kiillottaminen tai suojeleminen.