Taloudellisen tehokkuuden ja laadun varmistamisen välinen suhde alihankintaverkoston johdon ohjauksessa : Case: Rauma Marine Constructions Oy
Sipilä, Olli (2021-05-12)
Taloudellisen tehokkuuden ja laadun varmistamisen välinen suhde alihankintaverkoston johdon ohjauksessa : Case: Rauma Marine Constructions Oy
(12.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731862
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731862
Tiivistelmä
Moni-organisatorinen yhteistyö sekä verkostoliiketoiminta ovat kasvattaneet merkitystään viimeisten vuosikymmenien aikana globaalissa taloudessa. Verkostoliiketoiminnalla on mahdollista luoda organisaatioille kilpailuetua ja kustannussäästöjä. Verkostoja pitää myös muiden organisaatiomuotojen rinnalla ohjata, jotta verkosto täyttää sille asetetut tehokkuus- ja laatuvaatimukset. Johdon ohjausjärjestelmiä käyttämällä tehokkuus- ja laatuvaatimuksia on mahdollista ohjata.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella johdon ohjausjärjestelmiä alihankinnan taloudellisen tehokkuuden ja laadunvarmistamisen ohjaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten johdon ohjausjärjestelmiä käytetään alihankintaverkoston taloudellisen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi organisaatioissa? Tutkielman pyrkimyksenä oli tuottaa lisätietämystä johdon ohjausjärjestelmien käytöstä nykyaikaisessa verkostoliiketoiminnassa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, havainnollistavana case-tutkimuksena. Käytössä olevia johdon ohjausjärjestelmiä tarkasteltiin verkostoliiketoimintaa harjoittavan Rauma Marine Constructions Oy:n strategisessa kumppaniverkostossa. Empiirinen aineisto pohjautui kuuden organisaation seitsemän eri henkilön haastatteluihin. Aineisto analysoitiin Merchantin ja Van der Steden (2012) luoman viitekehyksen mukaisesti teemoittelu menetelmällä.
Empiirisen tutkimuksen perusteella havaittiin, että Rauma Marine Constructions Oy ohjaa alihankintaverkostonsa yritysten taloudellista tehokkuutta ja laatua kaikkien neljän Merchantin ja Van der Steden (2012) johdon ohjausjärjestelmä viitekehyksen ohjausmuodon avulla. Formaaleja ja epäformaaleja ohjausmuotoja yhdistelemällä oli mahdollista estää verkostossa syntyviä ohjausongelmia, kuten suunnanpuutetta, motivaatio-ongelmia sekä henkilökohtaisia rajoitteita.
Laadun ja sen varmistamisen ohjaaminen oli verkoston ohjaamisessa merkittävämpää kuin taloudellisen tehokkuuden ohjaaminen. Monessa tapauksessa ohjaus ei kuitenkaan koskenut vain laatua tai taloudellista tehokkuutta, vaan esimerkiksi laadun ohjaaminen linkittyi kuitenkin myös välillisesti myös taloudellisen tehokkuuden ohjaamiseen.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella johdon ohjausjärjestelmiä alihankinnan taloudellisen tehokkuuden ja laadunvarmistamisen ohjaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten johdon ohjausjärjestelmiä käytetään alihankintaverkoston taloudellisen tehokkuuden ja laadun varmistamiseksi organisaatioissa? Tutkielman pyrkimyksenä oli tuottaa lisätietämystä johdon ohjausjärjestelmien käytöstä nykyaikaisessa verkostoliiketoiminnassa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, havainnollistavana case-tutkimuksena. Käytössä olevia johdon ohjausjärjestelmiä tarkasteltiin verkostoliiketoimintaa harjoittavan Rauma Marine Constructions Oy:n strategisessa kumppaniverkostossa. Empiirinen aineisto pohjautui kuuden organisaation seitsemän eri henkilön haastatteluihin. Aineisto analysoitiin Merchantin ja Van der Steden (2012) luoman viitekehyksen mukaisesti teemoittelu menetelmällä.
Empiirisen tutkimuksen perusteella havaittiin, että Rauma Marine Constructions Oy ohjaa alihankintaverkostonsa yritysten taloudellista tehokkuutta ja laatua kaikkien neljän Merchantin ja Van der Steden (2012) johdon ohjausjärjestelmä viitekehyksen ohjausmuodon avulla. Formaaleja ja epäformaaleja ohjausmuotoja yhdistelemällä oli mahdollista estää verkostossa syntyviä ohjausongelmia, kuten suunnanpuutetta, motivaatio-ongelmia sekä henkilökohtaisia rajoitteita.
Laadun ja sen varmistamisen ohjaaminen oli verkoston ohjaamisessa merkittävämpää kuin taloudellisen tehokkuuden ohjaaminen. Monessa tapauksessa ohjaus ei kuitenkaan koskenut vain laatua tai taloudellista tehokkuutta, vaan esimerkiksi laadun ohjaaminen linkittyi kuitenkin myös välillisesti myös taloudellisen tehokkuuden ohjaamiseen.