Suomalais-saksalainen kirjallisuusvaihto 2015–2019
Helander, Marjatta (2021-04-28)
Suomalais-saksalainen kirjallisuusvaihto 2015–2019
(28.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832065
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832065
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomalaisen kirjallisuuden saksannoksia ja saksankielisen kirjallisuuden suomennoksia vuosina 2015–2019 ja selvittää alan keskeisimmät toimijat. Tarkoituksena on myös tarkastella Suomesta saksankieliselle alueelle myytyjä käännösoikeuksia. Tutkimusaineistoni on koostettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä FILIn käännöstietokannasta suomi–saksa-käännössuunnassa ja Kansalliskirjaston Finna.fi-tietokannasta sekä Goethe-instituutin tietokannasta saksa–suomi-käännössuunnassa. Aineiston genreluokittelussa on käytetty apuna Yleisten kirjastojen YKL-luokitusjärjestelmää. Tutkimusmetodina oli käännösarkeologinen kartoitus, jossa vertailin näiden kahden käännössuunnan yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tuloksien analysointi tapahtui aineistosta laadittujen taulukoiden avulla kvantitatiivisin menetelmin.
Suomesta saksankieliselle alueelle myydyistä käännösoikeuksista suurin osa johti käännöksen ilmestymiseen seuraavan kahden vuoden aikana. Käännöstuet olivat samana ajanjaksona edesauttamassa 35–54 % suomalaisteoksen kääntämistä saksan kielelle. Runsas kolmannes suomalaisteoksista päätyi saksalaiselle kustantajalle ulkopuolisen käännösoikeuksien myyjän eli agentin kautta. 144 suomalaisteoksella oli yhteensä 70 saksalaiskustantajaa siinä missä 392 saksalaisteoksella oli 80 suomalaiskustantajaa. Kääntäjien määrä taas oli enemmän suhteessa teosten määrään: suomalaisteoksilla oli 48 saksantajaa kun taas saksalaisteoksilla 144 suomentajaa. Suomesta saksaan eniten kääntäneiden kääntäjien osuus kirjallisuuden kokonaismääristä oli lähes kolmannes kaikista teoksista, kun taas eniten saksalaisteoksia suomentanut kolmen kärki oli kääntänyt runsaan neljänneksen ajanjakson teoksista. Suosituimmat kirjallisuudenlajit suomesta saksaan olivat jännityskirjallisuus, lastenkirjallisuus ja aikuisten kirjallisuus. Saksasta suomeen suosituimmat genret olivat lastenkirjallisuus, psykologiset romaanit ja jännityskirjallisuus.
Monet toimijat alalla ovat selkeästi profiloituneita tietyntyyppiseen kirjallisuuteen, mutta aineistosta erottui myös monipuolisia toimijoita, jotka pyrkivät menestymään useammalla eri kirjallisuuden alueella.
Suomesta saksankieliselle alueelle myydyistä käännösoikeuksista suurin osa johti käännöksen ilmestymiseen seuraavan kahden vuoden aikana. Käännöstuet olivat samana ajanjaksona edesauttamassa 35–54 % suomalaisteoksen kääntämistä saksan kielelle. Runsas kolmannes suomalaisteoksista päätyi saksalaiselle kustantajalle ulkopuolisen käännösoikeuksien myyjän eli agentin kautta. 144 suomalaisteoksella oli yhteensä 70 saksalaiskustantajaa siinä missä 392 saksalaisteoksella oli 80 suomalaiskustantajaa. Kääntäjien määrä taas oli enemmän suhteessa teosten määrään: suomalaisteoksilla oli 48 saksantajaa kun taas saksalaisteoksilla 144 suomentajaa. Suomesta saksaan eniten kääntäneiden kääntäjien osuus kirjallisuuden kokonaismääristä oli lähes kolmannes kaikista teoksista, kun taas eniten saksalaisteoksia suomentanut kolmen kärki oli kääntänyt runsaan neljänneksen ajanjakson teoksista. Suosituimmat kirjallisuudenlajit suomesta saksaan olivat jännityskirjallisuus, lastenkirjallisuus ja aikuisten kirjallisuus. Saksasta suomeen suosituimmat genret olivat lastenkirjallisuus, psykologiset romaanit ja jännityskirjallisuus.
Monet toimijat alalla ovat selkeästi profiloituneita tietyntyyppiseen kirjallisuuteen, mutta aineistosta erottui myös monipuolisia toimijoita, jotka pyrkivät menestymään useammalla eri kirjallisuuden alueella.