Muotokuva muutoksessa : suomalainen muotokuvamaalaus 1970-luvulta nykypäivään
Korhonen, Pertti (2021-04-29)
Muotokuva muutoksessa : suomalainen muotokuvamaalaus 1970-luvulta nykypäivään
Korhonen, Pertti
(29.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832133
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832133
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen suomalaista muotokuvamaalausta 1970-luvulta nykypäivään ja sen mahdollista muuttumista tänä ajanjaksona. Tällöin esille nousee muun muassa postmodernismi ja sen vaikutus muotokuvamaalauksen genreen. Tutkielman kohde on rajattu perinteiseen maalaustaiteeseen käsittäen öljyväri-, akryyli- ja akvarellimaalauksen.
Argumentaatio rakentuu kolmesta osa-alueesta, jotka sisältävät teoreettisen ja tutkimusaineistona käytetyn kirjallisuuden, muotokuvaa tehneiden taiteilijoiden haastattelut sekä teosesimerkkeinä käytetyt muotokuvat. Taiteilijahaastattelujen avulla ja peilaten niitä lähdekirjallisuuteen pyrin löytämään vastauksia tutkimuskysymykseen ja siitä johdettuihin alakysymyksiin, joita ovat esimerkiksi taiteilijoiden työskentelyyn, kohteen näköisyyteen ja identiteettiin sekä katsojan rooliin liittyvät kysymykset. Taiteilijan luova työ ja sen tuloksena syntynyt muotokuva muodostavat kokonaisuuden, joka tuottaa representaation mallina olleesta henkilöstä. Tutkielmassa käyn keskustelua siitä, millaisia keinoja taiteilijalla on käytössään tähän pyrkiessään. Teosesimerkeiksi olen valinnut 22 muotokuvaa, joita tarkastelen yleisellä tasolla kiinnittäen huomion tyyliin, sen vaihteluun ja esittämistapaan.
Tutkielma osoittaa, että muotokuvan konventiot ovat säilyneet ja muuttuneet hiljalleen. Muutos on ollut ennemminkin evoluutiota kuin suuria äkillisiä muutoksia. Tutkielmassa käsitellyt teokset antavat kuitenkin vihjeitä jonkinlaisesta ilmaisun vapautumisesta. Se on vahvistanut näkemystä, että muotokuvalla on vielä paikkansa taiteen kentässä. Muotokuvien merkitys yksilöllisinä, usein muotokuvan perinteisistä konventioista poikkeavina taideteoksina on alkanut korostua.
Argumentaatio rakentuu kolmesta osa-alueesta, jotka sisältävät teoreettisen ja tutkimusaineistona käytetyn kirjallisuuden, muotokuvaa tehneiden taiteilijoiden haastattelut sekä teosesimerkkeinä käytetyt muotokuvat. Taiteilijahaastattelujen avulla ja peilaten niitä lähdekirjallisuuteen pyrin löytämään vastauksia tutkimuskysymykseen ja siitä johdettuihin alakysymyksiin, joita ovat esimerkiksi taiteilijoiden työskentelyyn, kohteen näköisyyteen ja identiteettiin sekä katsojan rooliin liittyvät kysymykset. Taiteilijan luova työ ja sen tuloksena syntynyt muotokuva muodostavat kokonaisuuden, joka tuottaa representaation mallina olleesta henkilöstä. Tutkielmassa käyn keskustelua siitä, millaisia keinoja taiteilijalla on käytössään tähän pyrkiessään. Teosesimerkeiksi olen valinnut 22 muotokuvaa, joita tarkastelen yleisellä tasolla kiinnittäen huomion tyyliin, sen vaihteluun ja esittämistapaan.
Tutkielma osoittaa, että muotokuvan konventiot ovat säilyneet ja muuttuneet hiljalleen. Muutos on ollut ennemminkin evoluutiota kuin suuria äkillisiä muutoksia. Tutkielmassa käsitellyt teokset antavat kuitenkin vihjeitä jonkinlaisesta ilmaisun vapautumisesta. Se on vahvistanut näkemystä, että muotokuvalla on vielä paikkansa taiteen kentässä. Muotokuvien merkitys yksilöllisinä, usein muotokuvan perinteisistä konventioista poikkeavina taideteoksina on alkanut korostua.