”Lievin mahdollinen voimankäyttö”: Diskurssianalyyttinen tutkimus #elokapina-tviiteistä
Helminen, Milla (2021-05-10)
”Lievin mahdollinen voimankäyttö”: Diskurssianalyyttinen tutkimus #elokapina-tviiteistä
(10.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832089
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832089
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan 3. lokakuuta 2020 Elokapina-ympäristöliikkeen järjestämän mielenosoituksen tapahtumien ympärille syntynyttä keskustelua, tarkemmin #elokapina-aihetunnisteellisten tviittien diskursseja. Tutkimuksessa kysytään, millaisia diskursseja #elokapina-aihetunnisteella julkaistuista tviiteistä löytyy ja millaiset piirteetmäärittävät kyseisiä diskursseja.
Tutkimusaineisto koostuu #elokapina-aihetunnisteen alla julkaistuista tviiteistä, tarkemmin 3.–4.lokakuuta 2020 julkaistuista tviiteistä. Aineisto on kerätty Twitterin Suosittu-osion alta. Aineiston analyysivaiheessa ei ole kiinnitetty huomiota tviittien alla tapahtuviin keskusteluketjuihin tai tviittien yhteydessä lainattujen tviittien sisältöihin. Aineisto sisältää 110 tviittiä.
Kerättyä aineistoa käsitellään sisällönanalyysin menetelmin diskurssianalyyttisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on diskurssianalyysi ja sosiaalisen median tutkimus. Analyysissa tarkastellaan tviiteissä esiintyviä diskursiivisia ja kielellisiä valintoja ja piirteitä, eri toimijoille annettuja rooleja ja sitä, millaisia mielikuvia nämä eri valinnat tuottavat. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään, miten eri diskurssit toimivat, miten ne muodostuvat omiksi merkityskokonaisuuksikseen ja mihin huomio kussakin diskurssissa kohdistuu.
Tuloksista käy ilmi, että tviittien kirjoittajat rakentavat oman todellisuutensa ja kielitaitonsa puitteissa eri merkityksiä Elokapina-liikkeen mielenosoituksen tapahtumista ja kohdistavat huomiotaan eri seikkoihin. Analyysin kohteena olevat tviitit käsittelevät aiheiltaan pääosin politiikkaa, lakia tai ilmastoa koskevia kysymyksiä. Aineistosta on tässä tutkimuksessa eritelty kuusi suurinta diskurssia ja lisäksi tviittejä, jotka eivät sisälly näihin kuuteen diskurssiin. Diskurssit määrittyvät omiksi merkityskokonaisuuksikseen niissä toistuvien kielellisten ja diskursiivisten valintojen perusteella. Diskursseista löytyy kuitenkin myös limittyviä ja samankaltaisiakin piirteitä. Erilaiset toimijoiden nimeämiset ja luokittelut ovat suuressa osassa diskurssien muodostumisessa.
Tutkimusaineisto koostuu #elokapina-aihetunnisteen alla julkaistuista tviiteistä, tarkemmin 3.–4.lokakuuta 2020 julkaistuista tviiteistä. Aineisto on kerätty Twitterin Suosittu-osion alta. Aineiston analyysivaiheessa ei ole kiinnitetty huomiota tviittien alla tapahtuviin keskusteluketjuihin tai tviittien yhteydessä lainattujen tviittien sisältöihin. Aineisto sisältää 110 tviittiä.
Kerättyä aineistoa käsitellään sisällönanalyysin menetelmin diskurssianalyyttisestä näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on diskurssianalyysi ja sosiaalisen median tutkimus. Analyysissa tarkastellaan tviiteissä esiintyviä diskursiivisia ja kielellisiä valintoja ja piirteitä, eri toimijoille annettuja rooleja ja sitä, millaisia mielikuvia nämä eri valinnat tuottavat. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään, miten eri diskurssit toimivat, miten ne muodostuvat omiksi merkityskokonaisuuksikseen ja mihin huomio kussakin diskurssissa kohdistuu.
Tuloksista käy ilmi, että tviittien kirjoittajat rakentavat oman todellisuutensa ja kielitaitonsa puitteissa eri merkityksiä Elokapina-liikkeen mielenosoituksen tapahtumista ja kohdistavat huomiotaan eri seikkoihin. Analyysin kohteena olevat tviitit käsittelevät aiheiltaan pääosin politiikkaa, lakia tai ilmastoa koskevia kysymyksiä. Aineistosta on tässä tutkimuksessa eritelty kuusi suurinta diskurssia ja lisäksi tviittejä, jotka eivät sisälly näihin kuuteen diskurssiin. Diskurssit määrittyvät omiksi merkityskokonaisuuksikseen niissä toistuvien kielellisten ja diskursiivisten valintojen perusteella. Diskursseista löytyy kuitenkin myös limittyviä ja samankaltaisiakin piirteitä. Erilaiset toimijoiden nimeämiset ja luokittelut ovat suuressa osassa diskurssien muodostumisessa.