Kysymys vai väite? : Interrogatiivisten lausumien vertailua Kimanttia-jääkiekkopodcastissa
Heino, Julia (2021-05-12)
Kysymys vai väite? : Interrogatiivisten lausumien vertailua Kimanttia-jääkiekkopodcastissa
(12.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832114
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052832114
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman päämääränä on vertailla interrogatiivisia lausumia eli kysymyslauseita ja kysyviä väitelauseita Kimanttia-jääkiekkopodcastissa. Tarkastelen tutkielmassani minkälaisia kysymyslauseita ja kysyviä väitelauseita podcast-keskustelu sisältää ja missä tapauksissa väitelauseet tulkitaan kysyviksi. Valotan myös sitä, millä tavoin keskustelua ohjataan kysyvillä lausumilla ja millaisia rajoja kysyvät lausumat asettavat käydylle keskustelulle.
Podcasteihin kohdistuvaa tutkimusta on tehty varsin vähän, joten tarkoitukseni on tuoda podcast-tutkimuksen piiriin uutta tietoa koskien urheiluaiheista mediamuotoista keskusteluohjelmaa. Tutkielman metodisina keinoina käytän suullisen viestinnän tutkimuksessa hyödynnettäviä diskurssitutkimusta ja keskustelunanalyysia, joita yhdistän interrogatiivisia lausumia sekä niiden vieruspareja koskevaan kielioppiin.
Tutkielman aineistona käytän urheiluselostaja Antti Mäkisen ja entisen ammattiurheilija Kimmo Timosen NHL-jääkiekkoon keskittyvää Kimanttia-podcastia. Aineisto koostuu kuudesta jaksosta, jotka sijoittuvat kolmen tuotantokauden ajalle. Valitut jaksot jakautuvat kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen kattaa jaksot, joissa Mäkinen ja Timonen puhuvat keskenään, toinen jaksot, joissa heillä on vieras, ja kolmas jaksot, joissa he vastaavat kuulijakysymyksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kimanttia-podcastista poimitussa aineistossa ilmenee runsaasti erilaisia kysyviä lausumia, joiden avulla keskustelu etenee aiheesta toiseen. Kysymyslauseista aineistossa esiintyy sekä haku- että vaihtoehtokysymyksiä. Osa kysymyksistä on retorisia. Käskylauseita, joissa on täydennyksenä alisteinen kysymyslause, käytetään erityisesti vierasjaksoissa, joissa kysyjä tarjoaa vieraalle mahdollisuuden antaa laaja selonteko käsillä olevasta asiasta. Kysymyslauseet korostuvat sekä vierasjaksoissa että kuulijakysymysjaksoissa, ja niillä haetaan pääasiassa vahvistusta omalle olettamukselle tai uutta tietoa paikkaamaan epätietoisuutta. Kysyviä väitteitä hyödynnetään kahdenkeskisissä jaksoissa, jolloin puhujat kuljettavat keskustelua eteenpäin esittämällä mielipiteitä ja muuttamalla ne kysyviksi nostamalla intonaatiota. Tällöin vastapuoli tarttuu toteamusta helpommin asiaan ja tuo keskusteluun lisäarvoa oman samanmielisyyden tai erimielisyyden ilmaisemisen kautta. Tutkimuksessa selviää myös se, että keskustelua ohjataan podcastin aloitus- ja lopetuskohdissa pääasiassa haku- ja vaihtoehtokysymyksillä ja erityisesti jaksojen alkupuolella painottuvat retoriset kysymykset. Kysyvät lausumat rajoittavat keskustelua vain siinä määrin, miten puhujat itse haluavat keskustelun etenevän tai jakson kestävän.
Tutkimukseni tarjoaa podcast-tutkimukseen uutta ja tuoretta näkökulmaa erityisesti, miten kysyvillä lausumilla ohjataan keskustelua podcastin kaltaisessa keskusteluohjelmassa. Jatkotutkimuksen osalta kysymyslauseiden vertailu kahden tai useamman urheiluaiheisen podcastin kohdalla toisi laajemman kuvan käsittelemääni aiheeseen. Koska tutkimukseni kohdistuu väitelauseiden osalta kysyvien väitteiden tarkasteluun, olisi jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoista tarkastella lisäksi saman- ja erimielisyyden ilmausta väitelauseissa.
Podcasteihin kohdistuvaa tutkimusta on tehty varsin vähän, joten tarkoitukseni on tuoda podcast-tutkimuksen piiriin uutta tietoa koskien urheiluaiheista mediamuotoista keskusteluohjelmaa. Tutkielman metodisina keinoina käytän suullisen viestinnän tutkimuksessa hyödynnettäviä diskurssitutkimusta ja keskustelunanalyysia, joita yhdistän interrogatiivisia lausumia sekä niiden vieruspareja koskevaan kielioppiin.
Tutkielman aineistona käytän urheiluselostaja Antti Mäkisen ja entisen ammattiurheilija Kimmo Timosen NHL-jääkiekkoon keskittyvää Kimanttia-podcastia. Aineisto koostuu kuudesta jaksosta, jotka sijoittuvat kolmen tuotantokauden ajalle. Valitut jaksot jakautuvat kolmeen kategoriaan, joista ensimmäinen kattaa jaksot, joissa Mäkinen ja Timonen puhuvat keskenään, toinen jaksot, joissa heillä on vieras, ja kolmas jaksot, joissa he vastaavat kuulijakysymyksiin.
Tutkimustulokset osoittavat, että Kimanttia-podcastista poimitussa aineistossa ilmenee runsaasti erilaisia kysyviä lausumia, joiden avulla keskustelu etenee aiheesta toiseen. Kysymyslauseista aineistossa esiintyy sekä haku- että vaihtoehtokysymyksiä. Osa kysymyksistä on retorisia. Käskylauseita, joissa on täydennyksenä alisteinen kysymyslause, käytetään erityisesti vierasjaksoissa, joissa kysyjä tarjoaa vieraalle mahdollisuuden antaa laaja selonteko käsillä olevasta asiasta. Kysymyslauseet korostuvat sekä vierasjaksoissa että kuulijakysymysjaksoissa, ja niillä haetaan pääasiassa vahvistusta omalle olettamukselle tai uutta tietoa paikkaamaan epätietoisuutta. Kysyviä väitteitä hyödynnetään kahdenkeskisissä jaksoissa, jolloin puhujat kuljettavat keskustelua eteenpäin esittämällä mielipiteitä ja muuttamalla ne kysyviksi nostamalla intonaatiota. Tällöin vastapuoli tarttuu toteamusta helpommin asiaan ja tuo keskusteluun lisäarvoa oman samanmielisyyden tai erimielisyyden ilmaisemisen kautta. Tutkimuksessa selviää myös se, että keskustelua ohjataan podcastin aloitus- ja lopetuskohdissa pääasiassa haku- ja vaihtoehtokysymyksillä ja erityisesti jaksojen alkupuolella painottuvat retoriset kysymykset. Kysyvät lausumat rajoittavat keskustelua vain siinä määrin, miten puhujat itse haluavat keskustelun etenevän tai jakson kestävän.
Tutkimukseni tarjoaa podcast-tutkimukseen uutta ja tuoretta näkökulmaa erityisesti, miten kysyvillä lausumilla ohjataan keskustelua podcastin kaltaisessa keskusteluohjelmassa. Jatkotutkimuksen osalta kysymyslauseiden vertailu kahden tai useamman urheiluaiheisen podcastin kohdalla toisi laajemman kuvan käsittelemääni aiheeseen. Koska tutkimukseni kohdistuu väitelauseiden osalta kysyvien väitteiden tarkasteluun, olisi jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoista tarkastella lisäksi saman- ja erimielisyyden ilmausta väitelauseissa.