Broileria kuluttava kansalainen : Kuluttajien ja kansalaisten roolit broilerin hyvinvointidiskurssissa Suomessa 2020-luvun taitteessa
Laaksonen, Roosa (2021-05-12)
Broileria kuluttava kansalainen : Kuluttajien ja kansalaisten roolit broilerin hyvinvointidiskurssissa Suomessa 2020-luvun taitteessa
(12.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132623
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132623
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö hahmottelee kokonaiskuvan suomalaisesta broilertuotannosta erityisesti broilerien hyvinvoinnin näkökulmasta, erittelee broilerin hyvinvointia työssään käsittelevät toimijat sekä perehtyy käsityksiin siitä, mitä kuluttajilta ja kansalaisilta tässä diskurssissa odotetaan ja millaisiksi heidät käsitetään.
Pro gradua varten on haastateltu Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokoonpanoa kevyesti seuraten 18 henkilöä vuonna 2018.
Analysoitavaksi aineistoksi on valittu haastatteluista yhdeksän sekä hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista (MMM 2018) ja EU:n Farm to Fork – strategia (FAO 2014). Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysilla, joka kuuluu laadullisen tutkimuksen perinteeseen.
Teorian puolesta tutkimus kiinnittyy tuotantoeläinten hyvinvoinnin, uusliberalismin, kansalaisen, kuluttajan ja kuluttajakansalaisen käsitteisiin. Keskeinen havainto on, että sekä valtion että järjestöjen tasolla vastuuta broilerin voinnin parantamisesta näytetään siirtävän yksilölle, joka vaikuttaa ennemminkin kuluttajan kuin kansalaisen roolissa ja jonka edellytykset kantaa vastuuta koetaan toisaalta heikoiksi. Tutkimus tunnistaa aineistosta kuusi roolia, jotka liittyvät kunnioitukseen, vastuun kantamiseen maksamalla, agendan asettamiseen, käyttäytymistä ohjaavan tuen kohteena olemiseen sekä tietämättömän ja vieraantuneen ihmisen rooliin. Lisäksi teorian perusteella voi hahmotella myös seitsemännen, tulevaisuuden toivottavuuden asiantuntijan roolin.
Tutkimuksen perusteella suositellaan erityisesti lisätoimia ja kriittistä tarkastelua sen suhteen, miten kaikenikäiset kuluttajat ja kansalaiset voivat saada ja millaista tietoa broilertuotannosta ja broilerien voinnista. Lisäksi voi kysyä, onko yksilö paras valinta vastuunsiirtoketjun loppupääksi.
Pro gradua varten on haastateltu Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kokoonpanoa kevyesti seuraten 18 henkilöä vuonna 2018.
Analysoitavaksi aineistoksi on valittu haastatteluista yhdeksän sekä hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista (MMM 2018) ja EU:n Farm to Fork – strategia (FAO 2014). Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysilla, joka kuuluu laadullisen tutkimuksen perinteeseen.
Teorian puolesta tutkimus kiinnittyy tuotantoeläinten hyvinvoinnin, uusliberalismin, kansalaisen, kuluttajan ja kuluttajakansalaisen käsitteisiin. Keskeinen havainto on, että sekä valtion että järjestöjen tasolla vastuuta broilerin voinnin parantamisesta näytetään siirtävän yksilölle, joka vaikuttaa ennemminkin kuluttajan kuin kansalaisen roolissa ja jonka edellytykset kantaa vastuuta koetaan toisaalta heikoiksi. Tutkimus tunnistaa aineistosta kuusi roolia, jotka liittyvät kunnioitukseen, vastuun kantamiseen maksamalla, agendan asettamiseen, käyttäytymistä ohjaavan tuen kohteena olemiseen sekä tietämättömän ja vieraantuneen ihmisen rooliin. Lisäksi teorian perusteella voi hahmotella myös seitsemännen, tulevaisuuden toivottavuuden asiantuntijan roolin.
Tutkimuksen perusteella suositellaan erityisesti lisätoimia ja kriittistä tarkastelua sen suhteen, miten kaikenikäiset kuluttajat ja kansalaiset voivat saada ja millaista tietoa broilertuotannosta ja broilerien voinnista. Lisäksi voi kysyä, onko yksilö paras valinta vastuunsiirtoketjun loppupääksi.