Tasa-arvolaki, osallisuus ja sukupuolen moninaisuus koulun tasa-arvosuunnitelmissa
Lauren-Kotiranta, Taru (2021-05-14)
Tasa-arvolaki, osallisuus ja sukupuolen moninaisuus koulun tasa-arvosuunnitelmissa
Lauren-Kotiranta, Taru
(14.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132672
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132672
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin kuuttatoista eri puolilla Suomea olevaa peruskoulujen tasa-arvosuunnitelmaa. Tutkimuksen taustalla on tasa-arvolain uudistus vuonna 2014, mikä toi perusopetuksen piirissä oleville kouluille velvoitteen laatia koulukohtainen tasa-arvosuunnitelma. Suunnitelmat astuivat voimaan vuonna 2015. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, näkyikö tasa-arvosuunnitelmissa lain velvoite tasa-arvosta, oppilaiden osallisuudesta ja millä tavoin sukupuolen moninaisuus oli huomioitu.
Tutkimuksen johdannossa pohditaan, onko peruskoulu vain muodollisesti sukupuolineutraali, vaikka koulujemme toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet. Tämän jälkeen käydään läpi käsitteitä tasa-arvo, osallisuus ja sukupuoli koulussa, sekä sitä, millä tavoin koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tulisi olla yksi työväline kouluarjessa.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu internetistä julkaistuista olevista tasa-arvosuunnitelmista. Tasa-arvosuunnitelmat toimivat tutkimuksessa tiedon välittäjinä ja tuottajina, kun analyysimenetelmänä on sisällön analyysi. Tässä tutkimuksessa sisällönanalyysiä on käytetty teorialähtöisesti, mikä tarkoittaa sitä, että kategoriat on määritelty aiemmin tunnetuista käsitteistä, kuten tasa-arvolaki ja osallisuus. Tämän jälkeen aineistosta on etsitty näitä kuvaavia lausumia.
Aineistoa on tarkasteltu siltä pohjalta, millä tavoin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin on sisäänkirjoitettu oppilaiden tasa-arvon, osallisuuden ja sukupuolen moninaisuuden toteutuminen. Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan sanoa, että tasa-arvolain velvoitteet näkyivät vaihtelevasti, riippuen siitä, mitkä arvot edustivat ja ohjasivat kouluja ja sen henkilökuntaa. Koulut olivat myös tietoisia osallisuuden merkityksestä oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mutta koulujen keinot tehdä osallisuus näkyväksi kouluarkeen vaatii vielä työstämistä. Sukupuolen moninaisuuksista oli runsaasti hyviä huomioita, mutta konkreettinen toiminnallisuus puuttui.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tasa-arvolain käsitteen osalta tulisi kiinnittää huomiota opetuksen yhdenvertaisuuteen, oppimateriaalien valintaan ja tasa-arvoiseen kohteluun kaikkien oppilaiden osalta. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta koulujen tasa-arvosuunnittelun tulisi olla osa kouluarkea. Sukupuolen moninaisuuksien osalta tarvitaan kouluissa vielä enemmän ymmärrystä ja asioihin paneutumista, jotta koulut olisivat kaikille yhdenvertaisia.
Tutkimuksen johdannossa pohditaan, onko peruskoulu vain muodollisesti sukupuolineutraali, vaikka koulujemme toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet. Tämän jälkeen käydään läpi käsitteitä tasa-arvo, osallisuus ja sukupuoli koulussa, sekä sitä, millä tavoin koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tulisi olla yksi työväline kouluarjessa.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu internetistä julkaistuista olevista tasa-arvosuunnitelmista. Tasa-arvosuunnitelmat toimivat tutkimuksessa tiedon välittäjinä ja tuottajina, kun analyysimenetelmänä on sisällön analyysi. Tässä tutkimuksessa sisällönanalyysiä on käytetty teorialähtöisesti, mikä tarkoittaa sitä, että kategoriat on määritelty aiemmin tunnetuista käsitteistä, kuten tasa-arvolaki ja osallisuus. Tämän jälkeen aineistosta on etsitty näitä kuvaavia lausumia.
Aineistoa on tarkasteltu siltä pohjalta, millä tavoin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin on sisäänkirjoitettu oppilaiden tasa-arvon, osallisuuden ja sukupuolen moninaisuuden toteutuminen. Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan sanoa, että tasa-arvolain velvoitteet näkyivät vaihtelevasti, riippuen siitä, mitkä arvot edustivat ja ohjasivat kouluja ja sen henkilökuntaa. Koulut olivat myös tietoisia osallisuuden merkityksestä oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mutta koulujen keinot tehdä osallisuus näkyväksi kouluarkeen vaatii vielä työstämistä. Sukupuolen moninaisuuksista oli runsaasti hyviä huomioita, mutta konkreettinen toiminnallisuus puuttui.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tasa-arvolain käsitteen osalta tulisi kiinnittää huomiota opetuksen yhdenvertaisuuteen, oppimateriaalien valintaan ja tasa-arvoiseen kohteluun kaikkien oppilaiden osalta. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta koulujen tasa-arvosuunnittelun tulisi olla osa kouluarkea. Sukupuolen moninaisuuksien osalta tarvitaan kouluissa vielä enemmän ymmärrystä ja asioihin paneutumista, jotta koulut olisivat kaikille yhdenvertaisia.