Tunturikasvillisuus lumigradientilla : lumenviipymästä niukkalumiseen tunturikankaaseen
Kuusisto, Inka (2021-05-18)
Tunturikasvillisuus lumigradientilla : lumenviipymästä niukkalumiseen tunturikankaaseen
(18.05.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132668
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132668
Tiivistelmä
Tunturien lumiolosuhteissa on suurta paikallista vaihtelua topografian, eksposition ja tuulen vaikutuksesta. Tämä lisää alueiden kokonaislajidiversiteettiä, koska eri kasvi-, sammal- ja jäkälälajit ovat sopeutuneita erilaisiin lumiolosuhteisiin. Ilmastonmuutoksen seurauksena lumipeitteessä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan muutoksia, ja etenkin lumenviipymäiset paikat ─ ja näin ollen lumenviipymiä suosivat lajit ─ ovat uhattuina.
Pro gradu-työssäni tutkin transekti-otannalla kasvillisuuden muutoksia lumigradientilla lumenviipymästä niukkalumiseen paikkaan. Keräsin aineistoa 18 lumenviipymältä Utsjoen alueella. Utsjoen alueen lumenviipymien kasvillisuutta ei ole aiemmin tutkittu järjestelmällisesti, ja täten tutkielmani loikin pohjan mahdollisille tuleville tutkimuksille. Kasviyhteisöjen rakenteen kuvaamisessa käytin NDMS-ordinaatiota ja luokittelussa DIANA-algoritmiin perustuvaa luokittelumenetelmää. Lisäksi tarkastelin ympäristömuuttujien ja lajiston vaihtelun välistä yhteyttä veganin envfit-korrelaatiolla. Yhteisöstä johdettujen muuttujien, kuten toiminnallisten ryhmien lajimäärien ja runsauksien, vaihtelun analysoinnissa käytin yleisiä ja yleistettyjä lineaarisia sekamalleja.
Lumigradientin yhteisöt erosivat kasvillisuudeltaan toisistaan: sammalten suhteellinen peittävyys oli suurinta lumigradientin lumenviipymäisessä päässä, putkilokasvien lumigradientin puolivälin yhteisöissä ja jäkälien lumigradientin niukkalumisessa päässä. Monimuotoisimpia yhteisöjä olivat lumigradientin puolivälin yhteisöt. Lumigradientin lisäksi korkeudella merenpinnasta sekä lumenviipymän sulamisajankohdalla oli vaikutusta kasviyhteisöjen rakenteeseen. Myöhään sulavat lumenviipymät olivat aikaisin sulavia lumenviipymiä sammalvaltaisempia. Utsjoen alueella tavattiin kolmea lumenviipymäistä yhteisötyyppiä: heinäkankaita, vaivaispajulumenviipymiä ja sammallumenviipymiä. Koska lumigradientin kasviyhteisöt ja eri aikoina sulavat lumenviipymät eroavat kasvillisuudeltaan toisistaan, on perusteltua olettaa ilmastonmuutoksen vaikuttavan tuntureiden kokonaiskasvilajimäärään sekä lumenviipymäisten yhteisötyyppien esiintyvyyteen.
Pro gradu-työssäni tutkin transekti-otannalla kasvillisuuden muutoksia lumigradientilla lumenviipymästä niukkalumiseen paikkaan. Keräsin aineistoa 18 lumenviipymältä Utsjoen alueella. Utsjoen alueen lumenviipymien kasvillisuutta ei ole aiemmin tutkittu järjestelmällisesti, ja täten tutkielmani loikin pohjan mahdollisille tuleville tutkimuksille. Kasviyhteisöjen rakenteen kuvaamisessa käytin NDMS-ordinaatiota ja luokittelussa DIANA-algoritmiin perustuvaa luokittelumenetelmää. Lisäksi tarkastelin ympäristömuuttujien ja lajiston vaihtelun välistä yhteyttä veganin envfit-korrelaatiolla. Yhteisöstä johdettujen muuttujien, kuten toiminnallisten ryhmien lajimäärien ja runsauksien, vaihtelun analysoinnissa käytin yleisiä ja yleistettyjä lineaarisia sekamalleja.
Lumigradientin yhteisöt erosivat kasvillisuudeltaan toisistaan: sammalten suhteellinen peittävyys oli suurinta lumigradientin lumenviipymäisessä päässä, putkilokasvien lumigradientin puolivälin yhteisöissä ja jäkälien lumigradientin niukkalumisessa päässä. Monimuotoisimpia yhteisöjä olivat lumigradientin puolivälin yhteisöt. Lumigradientin lisäksi korkeudella merenpinnasta sekä lumenviipymän sulamisajankohdalla oli vaikutusta kasviyhteisöjen rakenteeseen. Myöhään sulavat lumenviipymät olivat aikaisin sulavia lumenviipymiä sammalvaltaisempia. Utsjoen alueella tavattiin kolmea lumenviipymäistä yhteisötyyppiä: heinäkankaita, vaivaispajulumenviipymiä ja sammallumenviipymiä. Koska lumigradientin kasviyhteisöt ja eri aikoina sulavat lumenviipymät eroavat kasvillisuudeltaan toisistaan, on perusteltua olettaa ilmastonmuutoksen vaikuttavan tuntureiden kokonaiskasvilajimäärään sekä lumenviipymäisten yhteisötyyppien esiintyvyyteen.