SINGERIN SEURASSA : Muistettuja käytäntöjä ja kokemuksia Singer-ompelukoneesta toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa
Tarkoma, Virve (2021-04-29)
SINGERIN SEURASSA : Muistettuja käytäntöjä ja kokemuksia Singer-ompelukoneesta toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa
(29.04.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233252
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060233252
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee poljettavaan Singer-ompelukoneeseen liittyneitä käytäntöjä ja merkityksiä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Singer-ompelukoneella on ollut 1900-luvulla merkittävä asema kotitalouksissa.
Tutkimuksessa kantavana ajatuksena on idea esineiden haltuunotosta, siitä miten ihmisen toiminta, ajatukset ja esineet kietoutuvat yhteen. Esineiden käyttökokemuksia tutkimalla on mahdollista päästä käsiksi myös ihmisen elinympäristöihin ja arvoihin ja toisaalta myös siihen, miten nämä ovat eri aikoina muuttuneet. Tähän esineen haltuunottoon liittyy niiden parissa tapahtuva luova toiminta, jonka voidaan olettaa liittyneen Singeriinkin. Esineitä voidaan tarkastella myös toimijuuden näkökulmasta. Myös tämä uusmaterialistinen ajatus esineistä liittää ne osaksi ihmisten arkea ja elinympäristöä.
Tutkimus pohjautuu vuonna 2019 kerättyyn kirjalliseen muistitietoaineistoon. Muistitieto on sopivaa tutkittaessa ilmiöiden ja tapahtumien merkityksiä: yksilöiden kokemuksia ja tavallisia arjen ilmiöitä, tapoja ja käytäntöjä. Aineistoa on tutkimuksessa tulkittu lähiluvun menetelmällä, jossa useaan kertaan tapahtuva aineiston lukeminen muuntaa tekstiä kohtaan suunnatut ennakko-odotukset tiedostavaksi lukemiseksi.
Tutkimuksen perusteella Singer-ompelukoneeseen liittyvissä käytännöissä erottuvat kotitalouksiin kuuluneet välttämättömät ompelutyöt, mutta toisaalta myös luova ompeleminen, joka on pitänyt sisällään vaatteiden suunnittelun lisäksi erilaisten kodintekstiilien ompelemista. Ompelukone on myös antanut perheenäideille mahdollisuuden sivutoimisten ansioiden hankintaan ja on paikoin myös edesauttanut ompelijan ammattiin kuuluvien taitojen hankinnassa. Singerillä on ollut merkittävä asema sotien jälkeisessä yhteiskunnassa, jossa kotitalouksilta on odotettu säästäväisyyttä. Koneen avulla on ollut mahdollista ommella vanhasta uutta, ja sen avulla on myös voitu toteuttaa orastavan kulutusyhteiskunnan tarjoamia ideoita muodikkaista vaatteista.
Singeriin liittyvä toiminta avaa myös näkymiä perheen, suvun, naapuruston ja vieraiden välisiin suhteisiin ja ilmaisee eräänlaisen Singer-verkoston olemassaolon: lähipiirille on usein ommeltu ilmaiseksi ja etäämpänä verkostossa oleville korvausta vastaan. Singer on ollut koteja sekä fyysisesti että psyykkisesti jäsentävä esine. Fyysisten ja toiminnallisten ominaisuuksiensa takia Singer-ompelukone on ollut toimijana osa kodin kulttuuria ja ihmissuhteita: se on ollut paitsi kodinkone, myös huonekalu ja lapsille usein leikkikalu.
Tutkimuksessa kantavana ajatuksena on idea esineiden haltuunotosta, siitä miten ihmisen toiminta, ajatukset ja esineet kietoutuvat yhteen. Esineiden käyttökokemuksia tutkimalla on mahdollista päästä käsiksi myös ihmisen elinympäristöihin ja arvoihin ja toisaalta myös siihen, miten nämä ovat eri aikoina muuttuneet. Tähän esineen haltuunottoon liittyy niiden parissa tapahtuva luova toiminta, jonka voidaan olettaa liittyneen Singeriinkin. Esineitä voidaan tarkastella myös toimijuuden näkökulmasta. Myös tämä uusmaterialistinen ajatus esineistä liittää ne osaksi ihmisten arkea ja elinympäristöä.
Tutkimus pohjautuu vuonna 2019 kerättyyn kirjalliseen muistitietoaineistoon. Muistitieto on sopivaa tutkittaessa ilmiöiden ja tapahtumien merkityksiä: yksilöiden kokemuksia ja tavallisia arjen ilmiöitä, tapoja ja käytäntöjä. Aineistoa on tutkimuksessa tulkittu lähiluvun menetelmällä, jossa useaan kertaan tapahtuva aineiston lukeminen muuntaa tekstiä kohtaan suunnatut ennakko-odotukset tiedostavaksi lukemiseksi.
Tutkimuksen perusteella Singer-ompelukoneeseen liittyvissä käytännöissä erottuvat kotitalouksiin kuuluneet välttämättömät ompelutyöt, mutta toisaalta myös luova ompeleminen, joka on pitänyt sisällään vaatteiden suunnittelun lisäksi erilaisten kodintekstiilien ompelemista. Ompelukone on myös antanut perheenäideille mahdollisuuden sivutoimisten ansioiden hankintaan ja on paikoin myös edesauttanut ompelijan ammattiin kuuluvien taitojen hankinnassa. Singerillä on ollut merkittävä asema sotien jälkeisessä yhteiskunnassa, jossa kotitalouksilta on odotettu säästäväisyyttä. Koneen avulla on ollut mahdollista ommella vanhasta uutta, ja sen avulla on myös voitu toteuttaa orastavan kulutusyhteiskunnan tarjoamia ideoita muodikkaista vaatteista.
Singeriin liittyvä toiminta avaa myös näkymiä perheen, suvun, naapuruston ja vieraiden välisiin suhteisiin ja ilmaisee eräänlaisen Singer-verkoston olemassaolon: lähipiirille on usein ommeltu ilmaiseksi ja etäämpänä verkostossa oleville korvausta vastaan. Singer on ollut koteja sekä fyysisesti että psyykkisesti jäsentävä esine. Fyysisten ja toiminnallisten ominaisuuksiensa takia Singer-ompelukone on ollut toimijana osa kodin kulttuuria ja ihmissuhteita: se on ollut paitsi kodinkone, myös huonekalu ja lapsille usein leikkikalu.